Suutari pysyköön lestissään ja vene vesillään. Turha harjoitella salaa kengurunloikkia vaikka kuinka mieli tekisi kokeilla jotta näkisi millaista on elämä mantereella. Ptruu, takaisin. Muista: tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Tulen ja käännän kurssisi jälleen sinne minne sinut on tarkoitettu. Vettä pitkin saarta kohti. Kuiskaan kokkaasi jotta muistaisit: vesille venosen mieli.
Kuinka vene kesytetään, en vielä tiedä mutta kun saan selville, kerron. Joka kerran kun tulemme etelän taukojen jälkeen mantereen puolella venepaikalle, sillä on nokka kopeasti pystyssä. Aika epeli.
Valokuvatorstai: rajattu
37 kommenttia:
Veneen reviiri tosiaan on rajattu aika järkevistä syistä.
Ihana vastaus,ja mainio teksti kuvaan!
Veneen reviiri on rajattu, maalle ei taida olla asiaa. Ei ainakaan siinä tarkoituksessa, johon se on luotu.
Selkä kutsuu kauniisti sekä venettä että luonnon nautiskelijaa.
Piristävän hauska kuva teksteineen.
Kiva vastaus haasteeseen
Huomenet !
Hyvä kuva ja teksti haasteeseen:)
Olit kysellyt siitä t-paidasta minkä Uunalle laitoin.
Minä voin sellaisen sulle lähettää jos haluat, onko sinulla sähköpostiosoitetta minkä voit julkisesti antaa. Voin kyllä myös etsiä jotain nettikauppaa mistä niitä voisi saada jos haluat.
Mukavaa päivää!!
Innokas vene. Se haluaa rikkoa rajoja.
Vene on selvästi kaivannut teitä.
Vetten päälle pääsemme mekin venosella, muuten olisi kaukana rannasta oleva saari meiltä rajattu pois - ihana kuva ihanasta maisemasta:)
Vesiraja on aina vesiraja olkoon kuinka kaukana rannasta tahansa. Jos tämän kesäinen veden lasku jatkuisi vuoden, voisitte kävellä saareenne ilman venettä.
Vitsikäs venho, siinä on asennetta.
Vene tietää oman arvonsa ja on ylpeä roolistaan, olkaamme mekin :-)
Hieno kuva!
Vaikea on veneen maata kyntää, rajattu on senkin elo.
Kivasti toit rajatun esille.
Ehkä teidän vene on kuin koiranpentu: nousee innosta takajaloilleen kun näkee isäntien saapuvan :)
Ihanaa saarta! Sekä kuvissa että elävässä elämässä.
Myllyniemi Kylväjästä,
niin, vene pysyköön elementissään – vedessä.
Ansku,
juu, on veneessä välillä pitelemistä, ettei se karkaa.
arleena,
järven selälle mieleni tekevi ja sen selkää pitkin soutelemme saareen.
Pehmyt piirto,
kiitos.
Vene hyppäsi silmilleni ja pakkohan se kokemus oli täällä jakaa :)
tuulento,
kiitos,
haasteisiin on hauska vastata - ja katsoa koko kimara läpi.
Marjut,
kiitos!
Ja kiitos t-paitatiedosta. Kaska paita tulisi tyttärelleni Australiaan, minun olisi ehkä viisainta ostaa nettikaupasta ja osoittaa lahja suoraan sinne kauas maailman ääriin ja minulle lasku.
Famu falsetissa,
ihmeellistä että vedessä niin vakaa ja luotettava keikkumaton vene saa rannalla ihmehyppykohtauksia ;D. Osoittaa radikaalia luonnetta; toivottavasti taistelee hyvien aatteiden puolesta.
Kaanon,
niinpä, sehän suorastaan hyppää syliimme. Tai me sen syliin.
Inkivääri,
teillekin saarimatkat veneellä tuttuja juttuja. Saaressa on taikaa. Rajattu tila kaiken vesiavaruuden keskellä. Aah autuutta.
Sananjalka,
Kallavesi yllätti tänä vuonna. Joka kerran kun Savoon venepaikalle pääsimme, vesi oli loitontunut kauemmas rannasta. Laiturikyhäelmämme oli jo kuivalla maalla. Mietimme jo, löydämmekö pian kakkosveneemme (sen hukkuneen) järven pohjasta kun vettä ei paljon enää ole.
Venepaikkamme on mutainen ja saamme kahlata kymmenen metriä mutavedessä ennen kuin pääsemme "perille" ja sittenkin veneen pohja ottaa kiinni. Omassa rannassa saaressa on onneksi hiekkapohja mutta niin matalaa nyt sielläkin että saappaat ovat tarpeen sillä vene ei suostu tulemaan rannalle asti.
Pellon pientareella,
tämä vene tietää mitä tahtoo ja jos ei sanoma mene heti perille, nousee takajaloilleen. "Antakaa lisää vettä 'jalkojeni' alle, muuten en liiku minnekään tai en ainakaan sinne minne käsketään", tuhisee. On se semmoinen kesytettävä tapaus. Mutta leppyy pian ja kulkee minne sen ohjaamme.
Uuna,
ihanaa, me voimmekin nähdä venhomme itsetuntoisena oman tiensä kulkijana. 'Katsokaa, tässä olen, olen hyvä ja näen kauas, kurkotan eteenpäin jotta huomaan miten maa makaa ja nousee', se tuumaa.
Zilga,
hevonen voi kyllä uida vedessä, mutta vene viiden hevosvoiman perämoottoreineenkaan ei pääse kyntämään maantietä. Näin päin se menee. Uskoisi nyt venerukka tuon.
Kutuharju,
juuri niin, meidän "tessummehan" se siinä on ottamassa vastaan saarikaipuun riuduttamat etelän matkalaiset. Hyvä ettei haukkunut meidät pataluhiksi ikävissään ja sen jälkeen saimme hyvitellä sitä kotvan ennen kuin asettui aloilleen palvelusvalmiuteen. No, laskeutui se lopulta veteen ja suostui ottamaan meidät kyytiinsä.
Kiitos saaritoivotuksesta. Sinne taas huomenna!
Huumorin pilkettä teillä veneen kanssa :oD
Mimosa,
me ja vene Yksi ja Kaksi vuonna 2009 on alku tarinalle jonka loppuluku on kirjoittamatta. Haaveilemme ikiwanhasta matkaweneestä, unista järvellä, tähtitaivaan alla. Niin, tämä on kadonneen vene Ykkösen syytä - ansiota;)
Onpa vene karannut laiturista,jospa se meinaa kaislikon yli kyntää.
On sulla kiva vene, kun on päättänyt olla niin kuin ite tykkää!
Se on varmaan siittä ylpeä, kun on niin komee!
Hieno kuva haasteeseen!
Palauttaa menneisiin aikoihin
flora,
niinpä, veneen riimut ovat irronneet. Liekö vene tulossa vai menossa, mene tiedä :)
Harakka,
niin on ylpeä vene ja niin täynnä itseään korkeuksissaan että varmasti näkyy kauaksi ympäri maita ja mantuja. Meinasimme saada "halvauksen" kun kömmimme autosta yli 300 kilometrä ajettuamme ja tämän näyn saimme silmillemme. Mikä sille nyt on tullut, kyselimme toisiltamme ja sitten veneeltä mutta ei se mitään vastannut, olla toljotti vain korkeuksissaan, ylhäisessä yksinäisyydessään :D.
Äkkiä kopeloimme kameran esille, säädöt unohtuivat ja tarkkuuskin taitaa heittää, mutta ehdittiinpä saada se kiinni itse teossa. Elvistelemässä.
harmaa susi,
saaren erakko odottaa kyytiä, paluuta lapsuuden maisemiin.
näinkin voi yrittää ja kannattaa...
jos ei itse riko rajojaan, niin kuka sitteen...
Upea kuva taas! :)
Vene on niin innoissaan. Odottelee kyyditettäviä milloin pääsee taas vapaalle ulapalle. :)
Hyvä vastaus. Vaan se toinen vene taisi rikkoa aika railakkaasti rajoja. Ties vaikka se seikkailisi nyt jossain merellä...
Hanne,
Niinpä, joskus on tarpeen rikkoa rajat, jotta elämä etenee ja 'kehitys kehittyy'. Itsetuntemuksen kautta pääsee eteenpäin.
kipi,
kyytiin vaan, sitten ulapalle aaltoilemaan – ja perillä ollaan, vapaina kuin luonnonlapset.
Ruska,
se toinen, tämän veneen sisko, taisi ottaa hatkat valjastuksista ja tehdä mitä mieli. Lopetti ikuisen eestaas-nyhjäämisen saaren rannasta venepaikalle ja takaisin ja lähti omille teilleen. Karkumatkan alusta on kohta kulunut vuosi. Minne asti Saimaan kanava johtaa? Pääseekö Kallavedeltä merelle :).
Huomio, huomio, seuraa etsintäkuulutus! Jos näette Suvi-veneen koikkalehtivan irrallaan jossain päin Suomea, ottakaa yhteyttä Lastun blogiin. Luvassa löytöpalkkio: kalakukko, Lastun omin kaloin ja käsin ja kyvyin valmistettu. Maistuis varmaan Sullekin :D
Ehkä vene vaan odottaa teitä malttamattomasti kokka pystyssä ja lähtövalmiina.
savisuti,
niinpä :). Me tulemme taas, laulu rannalla soi ja se soi ja se soi... paattimme hoi.
Hieno kuva ja kuvaus " tunne oma tilasi".
Eipä ole ei vene elementissään maalla.
Veneet ovat tykättävän persoonallisia, vaikka eivät rajojaan tietäisikään :)
aimarii,
oikein jänskättää, missä asennossa vene on kun sen taas viikon tauon jälkeen illalla näemme :D. Pitääkö kovinkin hihkaista sille kuin hauvalle: paikka!
Vallaton mummeli,
sinulla on kiva nimi, se riemastuttaa! Aavistan, että osaat vallattoman veneen kieltä ja tulkitset ymmärryksellä sen mieltä :D
Siinähän se...syksyntullen vissiin odottelee siipien kasvua...jo nokka ylös osoittaen...
Mukavaista syksyn alkua
toivottelee kesähorteesta hiljalleen heräilevä mumma
Perämoottorilla ei kuivalla maalla pitkälle ponnisteta...
TuulisMumma,
sinäpä sen sanot: siivethän veneeltä puuttuvat. On varmaan katsellut aikansa yläpuolella pörrääviä lentokoneita (lentoreitti kulkee tätä kautta) ja ottaa mallia: jos nuo muutkin, miksen minäkin.
Isopeikko,
niinpä, ei taida perämoottorista olla asfaltin kyntäjäksi. Tulee iso lasku, jos lähtee kumitietä kyntämään. Maltti on valttia.
Olipas kauniit sanat ja kuva hymyn huulille nostattava. Vaikka täytyy nyt sanoa, että jos oma vene alkaisi "elvistellä", niin voisi vähän ottaa kupoliin ;)
Elegia :)
niin, elvistelevä vene pitäisi vissiin pistää venekouluun, missä oppisi ihmisten tavat. Tai ainakin sen mitä ihminen veneeltä toivoo. (Ei sentään sitä mitä Kiesi autolta :)
Hah!
Pikavilkaisulla naytti silta, etta vene kaasuttaa vauhdilla maihin.. Onneksi ei kuitenkaan
Joutilas,
niin, ensivaikutelma kertoo totuuden. Kun kuvan räväyttää eka kerran silmilleen, näyttää juuri siltä kuin sanot. Pitääkö äkkiä mennä kyyryyn ettei vene ponteva kaasuta päälle :D
Lähetä kommentti