Olen nähnyt miehen jolla on intohimo silmissään ja tajunnan täyttävä tajuton meno mielessään kun hän hoivaa elämänsä suurinta haastetta, vaimoaan, äitiäni joka on hento ja hauras ja jonka elämä meinasi musertaa jo heti alussa kun hänen isänsä murskaantui junan alle eikä turvaa ollut enää missään.
He menevät naimisiin heinäkuussa 1939 ja äiti tulee raskaaksi heti, niin hänen mielensäkin sillä talvisota syttyy ja hänen turvansa lähtee turvaamaan naisia ja lapsia, henkensä kaupalla.
Mutta kun isäni saapuu sodasta, hän pysyy äitini vierellä tämän elämän loppuun asti, ja kun henki erkanee äidistä, isä, sairauskohtauksen saanut, seuraa tätä kahdeksan kuukauden perästä: hän kokee ettei elämä ilman vaimoa ole minkään arvoista, niin hän lapsilleen sanoi. Olen nähnyt että suruun voi kuolla. Olen nähnyt myös miten mies voi rakastaa. Olen nähnyt läheltä kuoleman ja elämän.
Elän.
He menevät naimisiin heinäkuussa 1939 ja äiti tulee raskaaksi heti, niin hänen mielensäkin sillä talvisota syttyy ja hänen turvansa lähtee turvaamaan naisia ja lapsia, henkensä kaupalla.
Mutta kun isäni saapuu sodasta, hän pysyy äitini vierellä tämän elämän loppuun asti, ja kun henki erkanee äidistä, isä, sairauskohtauksen saanut, seuraa tätä kahdeksan kuukauden perästä: hän kokee ettei elämä ilman vaimoa ole minkään arvoista, niin hän lapsilleen sanoi. Olen nähnyt että suruun voi kuolla. Olen nähnyt myös miten mies voi rakastaa. Olen nähnyt läheltä kuoleman ja elämän.
Elän.
* * *
15 kommenttia:
Suruun voi tosiaan kuolla...
Kaunis ja surullinen oli kirjoituksesi Lastu-pieni.
*halitus*
Syvää rakkautta!
Kuvassa nuorten askeleet kohti tuntematonta tulevaisuutta. Isäsi rakkaustarina, vaikuttavasti sen kerroit.
Herkkä kuva elämän yhdestä tärkeästä päivästä.
Sinä kirjoitit siitä kauniisti tunnepitoisesti.
Tunnelmallinen kuva, josta tunnetta täynnä oleva tarina.
Ikuisen rakkauden elämäntarina.
Una,
kiitos halituksesta :).
Kun kylliksi elää, ymmärtää omat vanhempansa uudella tavalla. Ja ne koettelemukset joiden läpi he ovat elämänsä eläneet.
Taru,
se rakkaus mitä isä osoitti äitiämme kohtaan, on enemmän kuin mitä kauneimmassakaan rakkauselokuvassa olen saanut nähdä.
Simpukka,
kun äiti kuoli, isä romahti. Hänen sydämensä sananmukaisesti murtui. Olen kuunnellut useita 'sodan varjot' radio-ohjelmia ja saanut uuden näkökulman vanhempieni elämäntarinaan. Mutta ihanaa on ollut nähdä kotioloissa sitä syvää tunnetta mitä mies, oma isä, voi osoittaa puolisoaan, äitiämme, kohtaan. Silti moni asia jäi vain heidän välisekseen - ja meille salaisuudeksi. Ehkä niin on hyvä.
aimarii,
heidät vihittiin kylän perällä äidinäidin sukutalossa, jota pitivät mummini ja hänen kaksi naimatonta sisartaan. Nykyisin tuolla paikalla on lomakylä.
Famu falsetissa,
onneksi on olemassa vanhoja valokuvia. On hyvä hiljentyä niiden ääreen pohtimaan itse kunkin elämän käsikirjoitusta.
arleena,
niin totta on ikuinen rakkaus. Voi kun he olisivat saaneet elää yhteisen vanhuuden, mutta heidän elämänsä päättyi alle 60 ikävuoden.
Niisk, kiitos kuvakertomuksesta, Lastu! Lapset saavat paljon, vanhempiensa vahvasta suhteesta.
Onkohan tuollaista rakkautta vielä jossain?
Anskukka,
kiitos haasteesta. Tunnollisesti katsoin neljännen albumin neljännen kuvan ja kun olen paljon skannaillut vanhoja kuvia, aavistin, että perhekuvia voipi tulla. Äidin ja isän hääkuva! Saa tulla näkösälle kuin myös rakkaus joka on totta.
Puolisoiden välinen keskinäinen hyvä suhde on lapsen paras koti, sanotaan. Isäni ja äitini elämässä oli myös varjoja, niin omassanikin on ollut, mutta päällimmäiseksi nousee rakkaus. Lopulta. Se tekee elämästä niin ihanan.
hanne,
kyllä, tuommoista rakkautta aivan varmasti on. Luin juuri mielenkiitoisen artikkelin, missä kerrottiin että joillakin ihmisillä on hyvän tahdon ja rakastisen geeni. Se on löytynyt, huraa! Niin, ei rakkaus paljasta geenioppia ole, mutta silti tuo tieto ilahdutti.
Voin uskoa, että toinen kuolee aika pian perässä, jos vaimo tai mies on ensin kuollut.
Toinen kuihtuu pois myöhemmin.
Surullinen tarina.
Isäsi rakkaustarina, niin koskettava!
Niin...ja...
Älykkyyttä on jaoteltu myös eriotavoin...kuka se nyt olikaan...
esittelee 7 eri älykkyyttä josta "hyvä sydän" on yksi ja sit tavanomaisemmat...matematiikka, kielellinen jne...
Surullista mutta totta että suruun voi kuolla, kaunis kuva ja ihana tarina. Onneksi saivat monta yhteistä vuotta yhdessäoloon =) <3
Suurin lahja lapsille on antaa heidän nähdä rakkaus.
Hieno talo taustalla...
Vahvasti, samalla herkästi kuvasit elämänkaaren suruineen ja rakkauksineen. Muutamalla rivistöllä. Olet saanut kauniin perinnön vanhemmiltasi.
Lähetä kommentti