- Jaahas, sitä on oltu sielläkin, huudahdan kun skannaan tyttäreni dioja, jotka hän jätti meille käytyään Australiassa kerran jos toisenkin ja muutettuaan sinne oikein kunnolla. Huudahdus simahtaa, kun muistan: kyllä hän luonnontieteilijänä tietää kuinka lähelle on turvallista mennä niin Australiassa krokotiiliä kuin Islannissa geysiriä.
- Voit laittaa kuviani blogiisi, hän lupasi ja sen teen nyt ja tulevaisuudessa.
- Voit laittaa kuviani blogiisi, hän lupasi ja sen teen nyt ja tulevaisuudessa.
DANGER ACHTUNG FARE PERICOLO
Islanti on maa jonne joskus tahtoisin suunnistaa. Ja Australiaan, tietty, hyvästä syystä.
17 kommenttia:
Kaksi maata joihin itsekin haluaisin päästä käymään. Ja uusi seelanti siihen lisäksi.
Tosin merenylitys hirvittää jo valmiiksi.
Toivottavasti ovat keksineet jonkin muun matkustusmuodon siihen mennessä kun lähdemme australiaan auringonpimennystä katsomaan - ettei tarvitse soutuveneellä kitkuttaa ü
Tokihan senkin teen isännän haaveen ja omankin vuoksi. Jos hän on valmis luopumaan lentomatkasta.
Mikä siinä onkin, että kiehtovimmat paikat ovat suurten merten takana!
Geysirit, tulivuoret.. Töltiäkin voisi kokeilla samalla kun islantiin asti pääsee. Paljon haaveita.
Tuo krokotiili ei näytä pahalta. Vähän vain huutomerkiltä ü
Iiik ! krokotiili, se on eläin, joka ansaitsee huudon merkin kanssa.
Australia on kovin kaukana, mutta kuvat tuovat sen lähelle.
Islanti on taas lähempänä, mutta jotenkin sivussa.
Kauniita ja näkemisen arvoisia maita molemmat.
Krokot toisivat kalastukseen vähän lisäjännitystä Saimaallakin.
Krokotiili, hui!!!!
Varokaa! Mainiot kuvat haasteeseen. Australia ja Islanti: molemmat olisivat kiinnostavia matkakohteita!
Matkustusinto lähti lentoon - siis välillä junailemaan - tänään pikkuautolla vain Turussa asti.
Krokoa ei ole muakva tavata laheltä!
Krokotiili näyttää kyllä tuossa aika kesyltä mutta en haluaisi rannalla kävellä sitä vastaan. Islanti on pitkään kiehtonut enkä pistäisi pahaksi matkaa Australiaankaan.
Olis kyllä hirveää iik ja !, jos krokon pää ilmestyisi omilta tutuilla vesillä pintaan.
Molemmissa olen käynyt ja olivat kyllä kokemisen arvoisia maita. Islantiin ei ole meiltä kuin runsaat kolme tuntia lentäen, mutta Australiaan saakin sitten koneissa kököttää oikein kunnon rupeaman.
Hui. =)
Koskaan ei tiedä, mikä mikin on. Parasta rauhallisesti tarkistaa tilanne ja katsoa karvoihin syvemmälle.
Kiva kun saaresta palannut ja fenix-leijonainen taas tapaavat, eikö :-D
Mainio kuvavastaus haasteeseen! Kuvat tuovat muistoja ja....!
Itse kiljuisin iikkiä, ja ihan onnesta, jos onnistuisin joskus pääsemään Australiaan....!
Minulla on eteisen lattialla odottamassa suurensuuri laatikollinen dioja, isäni kuvaamia, joita haluaisin skannata...mahtaakohan onnistua???
Blogisi pääkuvan (vai mikä virallinen nimi onkaan) avautuessa ihan väreet kulkivat pitkin selkärankaa.
Upea!
Australia ja Islanti ovat varmasti mielenkiintoisia ja nähtävää täynnä, mutta minun sielunmaisemaani kolahti eniten tuo ylin kuva.
Männä kesänä pulikoin sopuisasti krokotiilin kanssa Kallaveillä. Muovinen ja kiltti oli se kaveri, toisin kuin Australian sukulaisensa.
Toivotaan, että tyttärelläsi on kunnon kauko-objektiivi kamerassaan, ettei tarvitse ihan krokotiilin kitaan joutua.
Ihana tuo ylempi kuva..
ihana tunnelma..
Kiitän kommenteista teitä kaikkia ja jokaista erikseen. Eiköhän lähdetä porukalla Australiaan, Islantiin ja... Kilpisjärvelle :). Mahtais olla haaskoo eiku hauskoo eiku hauskaa vai miten se haaska kirjotettaan.
Lähetä kommentti