Juuri noin se menee tämä jouluhössötys. Mutta aina sitä odottaa ja nauttii, kun kaikki on valmista on aika hiljentyä yhdessä oloon. Sammuneet soihdut ovat kauniit tuossa kuvassa kuusen ympärillä.
Joulun alla siivousintoiset Vilijonkat riehuvat hurrikaanin lailla, mutta onneksi jouluyönä hiljenee ja pienimmät sekä arimmatkin otukset uskaltautuvat tassuttelemaan kuusen alle. Kuvassa on muumimaisen hieno joulutunnelma
Väki tosiaan nukkuu reporankana kaiken kiireen, hulinan ja herkuttelun jälkeen. Jospa tuo kaikki, touhotuksineen päivineen, kuitenkin kuuluu jouluun. Tai annetaan ainakin kaikkien nauttia rauhassa joulusta omalla tavallaan.
arleena, kiitos samoin sinulle. Niin, ja jos omat aikataulut osuvat kohdalleen, voi rauhoittua ajoissa joulurauhaan.
Demetrius, niinpä, Vilijonkka on kova siivoamaan. Kävin kerran Muumimaailmassa ja kysyin häneltä, mitä teen, kun sotkut tuppaavat valtaamaan kodin, kutsumatta. Hän käski siivoamaan joka päivä, niin homma pysyy hanskassa. Nyt odotan, että sisäistän viisauden :). Nämä punaiset betonimuodot ovat osa Saaristokaupungin taidetta. Ylhäältä (mutta ei kuusesta) osuu valon kirkkaus ja rajaa "punasaarten" muodon.
Ruska, nämä leppuuttajat ovat varsinaisia suolapatsaita; mehut on poissa kun joulupaniikki iski. Tuo kuusi on kaupan edessä, mutta lamppuja siihen ei ole ehditty ripustaa. Liekö tarkoituksella?
Mk, totta. On niin monta tapaa valmistautua jouluun. Toinen rehkii itsensä uuvuksiin, toinen ottaa rauhallisesti ja nauttii maailmasta joka ei kuitenkaan koskaan voi olla täydellinen. Keskeneräinen joulukin on kyllin hyvä.
kaanon, itse kuulun mainitsemaasi ryhmään. Kauppiaat eivät minua paljon näe. Nautin musiikista ja luonnonrauhasta. Ja odotan joulua. Se tulee joka tapauksessa. Jo perinteen voimalla.
Heh hee, siellä ovat piparipojat vallan sammuneina kumossa -- ai jaa, nyt luin, ovatkin jotain betonipoikia ;) Kuusi on vielä (onneksi?) à la naturel, ei ole joka kulmassa bling bling -kuusia sentään.
Hyvä muistutus, tämä Lastu: tänään selkä vääränä kannettu pulloja kotiin (ha haa), pitäisi sopia kamujen kesken, että mitä jos ostat sen lahjan (pullon!) jonka aioit tuoda mulle, itsellesi -- ja mä ostan mulle sen sun pullon sit ku jaksan! Nyt kannetaan ja vaihdetaan samoja joulutähtiä ja pulloja käsivarret apinatasolle venyneinä :)
Kutuharju, juu, jee, tämä on sitä nykyajan oravannahkataloutta paitsi ettei ole oravannahkataloutta. Tänään vaihdetaan pullo pulloon, kukka kukkaan, suklaarasia suklaarasiaan ja lopulta käy niin, että kysyy itseltään: kukas minä oon, jokos minä täällä olin ja itsekö itseni evääni kotiin kannoin, vai ovatkos nämä samannäköiset eväät joltakulta toiselta saatu. Tuntuu niin tutulta :).
8 kommenttia:
Juuri noin se menee tämä jouluhössötys. Mutta aina sitä odottaa ja nauttii, kun kaikki on valmista on aika hiljentyä yhdessä oloon.
Sammuneet soihdut ovat kauniit tuossa kuvassa kuusen ympärillä.
Hyvää joulun odotusta ja ratkiriemullista joulua.
Joulun alla siivousintoiset Vilijonkat riehuvat hurrikaanin lailla, mutta onneksi jouluyönä hiljenee ja pienimmät sekä arimmatkin otukset uskaltautuvat tassuttelemaan kuusen alle. Kuvassa on muumimaisen hieno joulutunnelma
No ompas tosi joulupaniikki :D
Väki tosiaan nukkuu reporankana kaiken kiireen, hulinan ja herkuttelun jälkeen.
Jospa tuo kaikki, touhotuksineen päivineen, kuitenkin kuuluu jouluun.
Tai annetaan ainakin kaikkien nauttia rauhassa joulusta omalla tavallaan.
Kannattaa istua aloilleen ja antaa kiireen mennä ja joulurauhan tulla.
arleena,
kiitos samoin sinulle. Niin, ja jos omat aikataulut osuvat kohdalleen, voi rauhoittua ajoissa joulurauhaan.
Demetrius,
niinpä, Vilijonkka on kova siivoamaan. Kävin kerran Muumimaailmassa ja kysyin häneltä, mitä teen, kun sotkut tuppaavat valtaamaan kodin, kutsumatta. Hän käski siivoamaan joka päivä, niin homma pysyy hanskassa. Nyt odotan, että sisäistän viisauden :).
Nämä punaiset betonimuodot ovat osa Saaristokaupungin taidetta. Ylhäältä (mutta ei kuusesta) osuu valon kirkkaus ja rajaa "punasaarten" muodon.
Ruska,
nämä leppuuttajat ovat varsinaisia suolapatsaita; mehut on poissa kun joulupaniikki iski. Tuo kuusi on kaupan edessä, mutta lamppuja siihen ei ole ehditty ripustaa. Liekö tarkoituksella?
Mk,
totta. On niin monta tapaa valmistautua jouluun. Toinen rehkii itsensä uuvuksiin, toinen ottaa rauhallisesti ja nauttii maailmasta joka ei kuitenkaan koskaan voi olla täydellinen. Keskeneräinen joulukin on kyllin hyvä.
kaanon,
itse kuulun mainitsemaasi ryhmään. Kauppiaat eivät minua paljon näe. Nautin musiikista ja luonnonrauhasta. Ja odotan joulua. Se tulee joka tapauksessa. Jo perinteen voimalla.
Heh hee, siellä ovat piparipojat vallan sammuneina kumossa -- ai jaa, nyt luin, ovatkin jotain betonipoikia ;)
Kuusi on vielä (onneksi?) à la naturel, ei ole joka kulmassa bling bling -kuusia sentään.
Hyvä muistutus, tämä Lastu: tänään selkä vääränä kannettu pulloja kotiin (ha haa), pitäisi sopia kamujen kesken, että mitä jos ostat sen lahjan (pullon!) jonka aioit tuoda mulle, itsellesi -- ja mä ostan mulle sen sun pullon sit ku jaksan! Nyt kannetaan ja vaihdetaan samoja joulutähtiä ja pulloja käsivarret apinatasolle venyneinä :)
Kutuharju,
juu, jee, tämä on sitä nykyajan oravannahkataloutta paitsi ettei ole oravannahkataloutta. Tänään vaihdetaan pullo pulloon, kukka kukkaan, suklaarasia suklaarasiaan ja lopulta käy niin, että kysyy itseltään: kukas minä oon, jokos minä täällä olin ja itsekö itseni evääni kotiin kannoin, vai ovatkos nämä samannäköiset eväät joltakulta toiselta saatu. Tuntuu niin tutulta :).
Lähetä kommentti