Ei voi olla sinun poikasi kun olet niin nuori. Eikä tuo ole poni, sen verran elikoita tunnistan. Olisiko POllea ja POmelo, tai poeettinen pohja-aika, pokerinaama ja polkkatukka, poies poika! Poikuus ja pohatta? Poskisuudelmat pohjalaisittain? Pointteri (ei se olekaan vaan kiinan-joku-koira?) ja poistumiskielto. Polanne ja polkuantura? POmeranssi (koiran nimi) ja poppari?
Mahtavat ehdotukset, tulee mieleen neule yksi oikein kaksi nurin sitä vain hetken "surin", kun ei kukaan vielä ole lukenut ajatustani mitä PO-alkuista sanaa tarkoitan joten etsintä jatkukoon. Oikeasti en mitään "surrut" vaan riemusta kiljuin kun ehdotuksianne luin ja ne kuvan päälle puin.
Kutuharju, blogisi nimi ei ole turhaan Kadonnutta sanaa hakemassa, m.o.t. Huikeaa ehdotat, pudottelet kuin nektaria vaan:
Simpukka, pojathan siinä: Jussi ja Mankki. Lapsuuden perheessäni oli kolme tyttöä ja yksi poika, serkkujemme perheessä (asuimme samassa pihapiirissä) myös kolme tyttöä ja yksi poika. Ja mikä hauskinta: äitini ja hänen sisarensa saivat lapsensa aina samana vuonna ja samaa sukupuolta. Perheiden kuopukset, pojat, ovat patjanpohjimmaisia, iltatähtiä.
Unelma, onnellisia ovat, mitä nyt Mankki pikkasen Jussin kielipelleilyjä kummastelee. Mankin ilme on hauska: voi tuota Jussia… ;)
arleena, kyllä, nämä kaksi olivat erottamattomat. Jussi on minua kymmenen vuotta nuorempi serkkuni. Heidän perheessään oli koira; meillä kissa.
maiju, Jussi ei tiennyt kuinka poseeraisi kuvassa, ja kun sopivaa ilmettä vielä haki, nappasin kuvan. Mankki taisi ottaa kuvauksen lunkimmin.
Ina, kaksi PO-alkua nappasit. Koira on usein ihmisen, niin lapsen kuin aikuisen, paras ystävä ;)
Demetrius, olet jäljillä, PO-sana löytyy sieltä minne vastauksesi johdattaa ;). Arvaatko jo?
pappilan mummo, polvet pehmeässä lumessa, kädet ystävän ympärillä. Elämän parhautta.
Tappari, kiitos.
Sirokko, tällä koiralla oli rotunsa mukaisesti jänniä musteenvärisiä laikkuja kielessään. Tuohon aikaan kiinanpystykorvia ei kovin monta Suomessa ollut. Niin oli lutunen ja ihana ja onneksi sain minäkin olla usein tekemisissä niin Jussin kuin Mankin kanssa - ja koko serkkulauman. Posketonta aikaa pihamaalla, toden totta :).
Mk, kiitos. Jussi, poika ponteva, aikoi lapsena lentäjäksi ja niin siinä kävikin, että lentelee nyt harrastuksekseen. Ja hänellä on kolme poikaa jakamassa harrastusta ;). Myös eläinrakkautta.
*** HEI KAIKILLE! Mitähän PO-sanaa ajan takaa? Vielä ei kukaan arvannut, mutta ei ihme, sillä sana, vaikka on aito substantiivi, ei liene kovin yleinen tänäpänä. Tai en tiedä. Itse sitä viljelen mutta se ei ole tae mistään. Juu, ei ole kuitenkaan mikään savolainen väännös, vaan kunnon kansankielinen sana. Tarkistin Nykysuomen sanakirjasta ;).
tanssiva harmaa pantteri, hups ja anteeksi; pomppasin niin vauhdilla pomppaan että jäit välistä pois. Tulin hiihtämästä Kallaveden jäiltä. Terveisiä.
Totta: värit eivät mustavalkoisissa kuvissa haalistu :). Eikä tunnelma.
kaanon, kiitos. Olisipa noita wanhoja kuwia tallella enemmänkin, kyllä me niitä katselisimme toisenkin kerran. Eivätkä ne siitä kulu eivätkä puhki mene :).
Katjusha, kiitos! Ilolla on pitkä tie (50 vuotta), mutta perille tulee :)
savisuti, poika pompassa, lämmin lämmintä vasten. PS ja kiitos aina Ikirakkaus-patsaasta. Se on meillä Kuopion kodissa kunniapaikalla. 40-vuotishääpäivä lähestyy :)
32 kommenttia:
Ei voi olla sinun poikasi kun olet niin nuori. Eikä tuo ole poni, sen verran elikoita tunnistan.
Olisiko POllea ja POmelo, tai poeettinen pohja-aika, pokerinaama ja polkkatukka, poies poika! Poikuus ja pohatta? Poskisuudelmat pohjalaisittain? Pointteri (ei se olekaan vaan kiinan-joku-koira?) ja poistumiskielto. Polanne ja polkuantura? POmeranssi (koiran nimi) ja poppari?
Nyt keksin: pommikoira ja pomo!
Arvaus: POJAT
Onnelliset kaverukset.
Hyvät kaverukset. Pojilla on mukavaa yhdessä.
Poikako meinaa nuolaista? :D
Po-Po Poika polvillaan. Ihanat ystävykset!
POhattoja ne ovat, kun pukeutuvat turkiksiin molemmat.
Polvillansa poika koiraa halaa. Kiva myös tuo vanha kuva!
Mukava kuva.
Poskettoman hauskaa taitaa olla.
Pontevat pojathan ne siinä.
Ihanan hyväntuulinen kuva.
KIITOS!
Mahtavat ehdotukset, tulee mieleen neule yksi oikein kaksi nurin sitä vain hetken "surin", kun ei kukaan vielä ole lukenut ajatustani mitä PO-alkuista sanaa tarkoitan joten etsintä jatkukoon. Oikeasti en mitään "surrut" vaan riemusta kiljuin kun ehdotuksianne luin ja ne kuvan päälle puin.
Kutuharju,
blogisi nimi ei ole turhaan Kadonnutta sanaa hakemassa, m.o.t. Huikeaa ehdotat, pudottelet kuin nektaria vaan:
pollea
pomelo
poeettinen pohja-aika ;)
pokerinaama
polkkatukka,
poies poika
poikuus
pohatta
poskisuudelmat pohjalaisittain ;)
pointteri
poistumiskielto
polanne
polkuantura
Pomeranssi
poppari
Simpukka,
pojathan siinä: Jussi ja Mankki. Lapsuuden perheessäni oli kolme tyttöä ja yksi poika, serkkujemme perheessä (asuimme samassa pihapiirissä) myös kolme tyttöä ja yksi poika. Ja mikä hauskinta: äitini ja hänen sisarensa saivat lapsensa aina samana vuonna ja samaa sukupuolta. Perheiden kuopukset, pojat, ovat patjanpohjimmaisia, iltatähtiä.
Unelma,
onnellisia ovat, mitä nyt Mankki pikkasen Jussin kielipelleilyjä kummastelee. Mankin ilme on hauska: voi tuota Jussia… ;)
arleena,
kyllä, nämä kaksi olivat erottamattomat. Jussi on minua kymmenen vuotta nuorempi serkkuni. Heidän perheessään oli koira; meillä kissa.
maiju,
Jussi ei tiennyt kuinka poseeraisi kuvassa, ja kun sopivaa ilmettä vielä haki, nappasin kuvan. Mankki taisi ottaa kuvauksen lunkimmin.
Ina,
kaksi PO-alkua nappasit. Koira on usein ihmisen, niin lapsen kuin aikuisen, paras ystävä ;)
Demetrius,
olet jäljillä, PO-sana löytyy sieltä minne vastauksesi johdattaa ;). Arvaatko jo?
pappilan mummo,
polvet pehmeässä lumessa, kädet ystävän ympärillä. Elämän parhautta.
Tappari,
kiitos.
Sirokko,
tällä koiralla oli rotunsa mukaisesti jänniä musteenvärisiä laikkuja kielessään. Tuohon aikaan kiinanpystykorvia ei kovin monta Suomessa ollut. Niin oli lutunen ja ihana ja onneksi sain minäkin olla usein tekemisissä niin Jussin kuin Mankin kanssa - ja koko serkkulauman. Posketonta aikaa pihamaalla, toden totta :).
Mk,
kiitos. Jussi, poika ponteva, aikoi lapsena lentäjäksi ja niin siinä kävikin, että lentelee nyt harrastuksekseen. Ja hänellä on kolme poikaa jakamassa harrastusta ;). Myös eläinrakkautta.
***
HEI KAIKILLE!
Mitähän PO-sanaa ajan takaa? Vielä ei kukaan arvannut, mutta ei ihme, sillä sana, vaikka on aito substantiivi, ei liene kovin yleinen tänäpänä. Tai en tiedä. Itse sitä viljelen mutta se ei ole tae mistään. Juu, ei ole kuitenkaan mikään savolainen väännös, vaan kunnon kansankielinen sana. Tarkistin Nykysuomen sanakirjasta ;).
Oi, mitkä ilmeet, ihana kuva! Ja minä niin tykkään noista vanhoista vaatteistakin, niissä on tyyliä!
Ai jaa, tämä on joku semmonen juttu, että pitää arvata jotain... Ehkä palaan siihen vielä.
Pellon pientareella,
kiitos:).
Olet lähellä ratkaisua. Polttaa, polttaa :)
Onpas hyvä kuva ja viisikymmentä vuotta sitten otettu. Ajan patina ei iske mustavalkoisiin kuviin.
Ai mien olin lähellä, vaikken edes arvuuttanut. Mietin mietin....: pomppa?!
Pomppa pojalla
Pellon pientareella ja pappilan mummo,
jee, kymmenen pistettä molemmille, pomppaa ajattelin. Onneksi olkoon.
Nykysuomen sanakirja:
POMPPA:
lyhyt t. puolipitkä, paksu, tav. sarkainen päällystakki t. turkki
Kiitos kaikille, kivaa oli ja on. Pompat päälle ja ulos talvisäästä nauttimaan.
Aivan huikaisevan riemukas kuva POjasta ja koirasta!
Oi kun on IHANA kuva!
tanssiva harmaa pantteri,
hups ja anteeksi; pomppasin niin vauhdilla pomppaan että jäit välistä pois. Tulin hiihtämästä Kallaveden jäiltä. Terveisiä.
Totta: värit eivät mustavalkoisissa kuvissa haalistu :). Eikä tunnelma.
kaanon,
kiitos. Olisipa noita wanhoja kuwia tallella enemmänkin, kyllä me niitä katselisimme toisenkin kerran. Eivätkä ne siitä kulu eivätkä puhki mene :).
Katjusha,
kiitos! Ilolla on pitkä tie (50 vuotta), mutta perille tulee :)
Ihana kuva pojasta ja koissusta, molemmat niin onnellisen näköisiä:)
Inkivääri,
kiitos:).
Kun lapsi on onnellinen, koko maailma on onnellinen. Karvaturrilla on osuutensa POjan onneen.
Ihana kuva! Poika pompassa parhaan kaverin kanssa!
savisuti,
poika pompassa, lämmin lämmintä vasten.
PS ja kiitos aina Ikirakkaus-patsaasta. Se on meillä Kuopion kodissa kunniapaikalla. 40-vuotishääpäivä lähestyy :)
Olen myöhässä kommenttini kanssa, mutta hyvä kuva joka tapauksessa! : )
Mayo,
kiitos. Mukava kuulla, että kuva aikojen takaa sykkii taikaa tänäänkin, ilahduttaa.
Mukavan antiikkinen kuva ja muistojakin täynnä.
selma,
kiitos. Vanhat valokuvatkin antiikista käyvät :)
Pomppa oli kyllä tuttu sana, näin jälkeenpäin sanottuna:)
Porukassa siinä lapsi ja koira.
Tapsu,
totta: tuttuus paljastuu, kun sen kuulee ääneen sanottuna. Aika kiva sana on 'pomppa'. Ja lämpöinen :).
Marja-Leena,
kiva, keksit antaa kuvalle kuvatekstin: 'porukassa' - taas tuli uusi PO-alkuinen sana :)
Lähetä kommentti