Hihi. Pöljä on tosi hieno! Taulut ja kaikki.. Mutta miten ihmeessä tuo vekotin toimii, porkkanallako? Jokaisella on salaiset aseensa lottomiljonääriksi tulemiseen.. ;)
Seuraavan avomiestenpäivänä (!?) annan kyllä avokkaalleni lottonokkijan! Meinas naurulta mennä ihan kitarisat solmuun. Mutta tuo lato! Siinä sitä on ideaa! Että oviaukkoa vaan suuremmaksi, jos lumi pöllähtää eteen! Ei pöljempää!
Heippati hei, nokkivat kanaset kiittävät kommenteista ja paljastavat jonniinverran salojaan: jyvähomma toimii tilanteessa kuin tilanteessa, ongelmassa kuin ongelmassa. Ei muuta kuin kapula käteen ja sitä heiluttelemaan, nokittelemaan: nok, nok. Jyväsiä irtoaa ja ideoita pulppuaa ja eikun niitä noukkimaan. Mikään ei ole mahdotonta kunhan vain aloittaa... Lopputulos voi olla yllätys itsellekin. Jyvälautanen toimii lottonumeron ongintaan, ihmissuhteisiin, työpaikoilla :), keksintöihin, luovuuteen.
Otatpa käteesi kynän tai pensselin, nuotit tai ransselin (mikä se on), kameran tai vasaran, aina syntyy uuttakivaa. Kop kop, hyviä juttuja kimpoaa.
Jos kuitenkin silloin tänne on tunne kuin nököttäisi liian kauan paikoillaan seisovassa vedessä, kannattaa matkustaa Pöljälle, katsoa latoa kauan ja kaikessa rauhassa (niin me teimme kuvaa ottaessa, neljäkymmenvuotishääpäivänä) ja voi että miten leiskusi taas uusia ideoita toteutettavaksi. Oljpa eissä mitä tahhaa, nii Pöljän voittanutta iteasampoo ei ole. On se vuan semmonen paekka, ei maha mittää, että alakaa naarattaa. Suhteellisuusteoria hyrähtää käöntiin. Se huumorj just on se taeka minkä ettee kannattaa heilutella jyväsiä ja nokkia niitä. Eipä käö silleen, että kuoloo huumorintajuihinsa tulemata.
*** Tämä nokkimisvempain... Yksi mallikappale on esillä Kuopion museon vanhojen lelujen näyttelyssä. Muistan että itsellänikin tämä aikoinaan hyppysissäni oli.Iloa irtosi. Siinäpä päivät hurahtivat mukavasti kun antoi lautaselle vauhtia, kanat nokkivat, puupallo nauhan päässä kimposi lautaselle ja musiikki oli rytmikästä kopottelua. Melkein vastasi käpylehmäleikkiä tämä ilon tuottaja :).
***
"Logokuva" yllä on SusuPetalin luovuuden eräs mestarinäyte. Olen siitä niin niin iloinen. Kyseessä on saari, jossa vietin lapsuuteni - ja jonne olen palannut. Ihanan ihanasta ideasta, luovuudesta, SusuPetalille kiitos aina :). Saari poikii ties vaikka vallan mitä :)
Elegia, tartu rohkeasti kampeen ja ei kun jyväsiä vispaamaan. En takaa mitä tapahtuu, sen vain tiedän että jotain mukavaa :). Kopisee kivasti. Kuin noitarumpua paukuttaisi.
Mk, heti sytyin liputtamaan perinnenumeroiden puolesta. Ja ihminen kun apinan sukulainen matkija on, aattelin koklata heti minäkin samaa. Synttärinumeroita jne. :). Enpäs ole aiemmin sitä kokeillutkaan, heilutellut vain kanoja jyvälautasella :D.
18 kommenttia:
Onpa kertakaikkisen hieno salainen ase. Minulla ei ole ollut edes Pöljän tuuria.
Hihi. Pöljä on tosi hieno! Taulut ja kaikki.. Mutta miten ihmeessä tuo vekotin toimii, porkkanallako? Jokaisella on salaiset aseensa lottomiljonääriksi tulemiseen.. ;)
Minäkin haluan tuollaisen! Saako niitä tilata online??
Jo on hieno laite, mitenkähän toimii? Kyllä Pöljällä osataan markkinointi :) Hauskoja juttuja löydätkin.
Seuraavan avomiestenpäivänä (!?) annan kyllä avokkaalleni lottonokkijan! Meinas naurulta mennä ihan kitarisat solmuun.
Mutta tuo lato! Siinä sitä on ideaa! Että oviaukkoa vaan suuremmaksi, jos lumi pöllähtää eteen! Ei pöljempää!
Pöljä idea kertakaikkiaan :) hieno salainen ase
Aivan ihana tuo ylin kuvasi, ihana maisema,
oletko maalannut itse?
hauska peli..
Tuollainen nokkimisjärjestyslauta on kollegalla töissä...
Hyvä jos lottoriviä saa oikein satumaisella tuurillakaan, saati pöljän...?
Hienot kuvat!
Lottonokkija on kertakaikkisen hauska. Osuukohan usein oikeaan ?
Tuuri minulta onkin puuttunut, pitäisi saada nokkija käyttöön.
Siinäpä onkin nikkaroitu ideoita. Jokohan tuurilla tärppäisi?
Tollanen nookkija pitäis kyllä munkin saada, jos vaikka tuuri kävis sitten!
Latokuvassa olen aistivani hääpäivän tunnelmaa.
Liekö tuo lottonokkija itikkapöntön kanssa samalta valmistajalta lähtöisin.
Mitähän muuta tuolla nokkijalla voisi "lotota"...lomakohteen kartalta? :)
Heippati hei,
nokkivat kanaset kiittävät kommenteista ja paljastavat jonniinverran salojaan: jyvähomma toimii tilanteessa kuin tilanteessa, ongelmassa kuin ongelmassa. Ei muuta kuin kapula käteen ja sitä heiluttelemaan, nokittelemaan: nok, nok. Jyväsiä irtoaa ja ideoita pulppuaa ja eikun niitä noukkimaan. Mikään ei ole mahdotonta kunhan vain aloittaa... Lopputulos voi olla yllätys itsellekin. Jyvälautanen toimii lottonumeron ongintaan, ihmissuhteisiin, työpaikoilla :), keksintöihin, luovuuteen.
Otatpa käteesi kynän tai pensselin, nuotit tai ransselin (mikä se on), kameran tai vasaran, aina syntyy uuttakivaa. Kop kop, hyviä juttuja kimpoaa.
Jos kuitenkin silloin tänne on tunne kuin nököttäisi liian kauan paikoillaan seisovassa vedessä, kannattaa matkustaa Pöljälle, katsoa latoa kauan ja kaikessa rauhassa (niin me teimme kuvaa ottaessa, neljäkymmenvuotishääpäivänä) ja voi että miten leiskusi taas uusia ideoita toteutettavaksi. Oljpa eissä mitä tahhaa, nii Pöljän voittanutta iteasampoo ei ole. On se vuan semmonen paekka, ei maha mittää, että alakaa naarattaa. Suhteellisuusteoria hyrähtää käöntiin. Se huumorj just on se taeka minkä ettee kannattaa heilutella jyväsiä ja nokkia niitä. Eipä käö silleen, että kuoloo huumorintajuihinsa tulemata.
***
Tämä nokkimisvempain...
Yksi mallikappale on esillä Kuopion museon vanhojen lelujen näyttelyssä. Muistan että itsellänikin tämä aikoinaan hyppysissäni oli.Iloa irtosi. Siinäpä päivät hurahtivat mukavasti kun antoi lautaselle vauhtia, kanat nokkivat, puupallo nauhan päässä kimposi lautaselle ja musiikki oli rytmikästä kopottelua. Melkein vastasi käpylehmäleikkiä tämä ilon tuottaja :).
***
"Logokuva" yllä on SusuPetalin luovuuden eräs mestarinäyte. Olen siitä niin niin iloinen. Kyseessä on saari, jossa vietin lapsuuteni - ja jonne olen palannut. Ihanan ihanasta ideasta, luovuudesta, SusuPetalille kiitos aina :). Saari poikii ties vaikka vallan mitä :)
No onpa kerrassaan erikoinen vehje, menin ihan sanattomaksi sen edessä! :D
Elegia,
tartu rohkeasti kampeen ja ei kun jyväsiä vispaamaan. En takaa mitä tapahtuu, sen vain tiedän että jotain mukavaa :). Kopisee kivasti. Kuin noitarumpua paukuttaisi.
Tuommoinen vehje olisikin hyvä, ei tarvitsisi luottaa pelkkään tuuriin.
Toisaalta, en mie niistä vanhoista perintönumeroista kuitenkaan luopuisi.
Mk,
heti sytyin liputtamaan perinnenumeroiden puolesta. Ja ihminen kun apinan sukulainen matkija on, aattelin koklata heti minäkin samaa. Synttärinumeroita jne. :). Enpäs ole aiemmin sitä kokeillutkaan, heilutellut vain kanoja jyvälautasella :D.
Lähetä kommentti