Sade rummuttaa lasia. Saarimökkimme on pieni mutta kaikessa pienuudessaan maailmankaikkeus. Heti kun jätän unen tai se minut, muistan: verkoille.
Tapahtui kello 8.45
Koska kuha ei ole tämän kalastuskauden ensimmäinen, kaivan esiin pakastimesta aiemmat kuhasaaliimme ja jo useamman kerran testatun ja hyväksi koetun kalakeittopadan ohjeen kirjasta Anna Bergenström: Joka kokin keittokirja.
KALAKEITTOPATA
Kalakeiton ja padan välimuoto, joka syödään syviltä lautasilta. Kasviksia voi vaihdella, käytä esimerkiksi munakoisoa tai kesäkurpitsaa.
neljälle tarvitaan:
3 kuhafileetä (noin 450 g)
4 salottisipulia (+ 1 valkosipulinkynsi)
vähän voita tai öljyä
1 kesäkurpitsa, 1/2 munakoisoa
1/3 tl rakuunaa
1 kalaliemikuutio (käytin itsekeittämääni kalalientä)
1/2 pkt sahramia (1/4 g)
2-3 rkl vehnäjauhoja
2 dl vettä
2 dl ranskankermaa tai ruokakermaa
1 tomaatti
1/2 pientä porkkanaa
3 lehtisellerin vartta tai vähän fenkolia (jäi pois, kun ei ollut saatavilla)
sokeriherneitä tai vihreitä papuja
Kuori ja hienonna hyvin salottisipulit ja halutessasi valkosipuli (koska kalakaverini ei pidä valkosipulista, jätän sen pois). Kuori porkkana ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Leikkaa kesäkurpitsa ja munakoiso ohuiksi viipaleiksi tai puolikuiksi. Kuori ja nylje tomaatit ja poista niistä siemenet.
Kuullota sipulit ja valkosipuli padassa. Mausta hienonnetulla sahramilla ja rakuunalla. Sekoita joukkoon jauhot ja 2 dl vettä, kuumenna. Lisää kerma ja kuumenna taas. Lisää kalaleimikuutio ja kaikki kasvikset (paitsi tomaatit), myös sokeriherneet (ota muutama pakastepussista) ja lehtiselleri tai fenkolisuokaleet (ne minulta puuttuivat). Keitä kastiketta muutama minuutti. Lisää isoiksi paloiksi leikatut kuhafileet sekä tomaattisuikaleet. Kypsennä hitaasti kannen alla muutaman minuutin ajan, kunnes liha on kypsää.
***
Valokuvatorstaissa on jälleen pitkästä aika vuorossa kuvapeittohaaste.
Haasteen tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava kuvapeitto teidän kaikkien lauantaiaamustanne. Haasteeseen on tarkoitus osallistua siis vain tuoreilla kuvilla. Kellonajalla ei ole väliä, ottakaa kuva ensi lauantaina silloin, kun teillä itsellänne on aamu. Kuvan kohde ja toteutustapa jää teille itsellenne pohdittavaksi.
17 kommenttia:
Kiitos kommentistasi, hienosta kuvasta ja hyvästä ruokaohjeesta!
Kiitos ihan ekana kommentistasi blogissani, kiitos!
Ja olette saaneet tosi SUUREN kalan ja mikä varmaankin sitten on se KUHA!
Mies käy täällä kalassa , mutta täältä ei pahemmi kuhaa tule, hauki on yleensä hänen salinsa, joskus toutain.
Mutta ahvenia saa matoongella ja särkiä,yäh!
En oikein tykkää joen antimista, en näistä, mitä täällä meillä saadaan, haukea toki syön, kun mies sen yleensä savustaa, ja silloin se onkin ihan hyvää.
Mutta ahvenet ovat niin pieniä, että yleensä ne päästetään kasvamaan vielä, ja muuta kalaa tulee todella harvoin.
Tänä vuonna mies onkin ollut tosi harvoin kalassa, kun on ollut niin tosi kuuma kesä.
Mutta sun antamasi kalakeitto on varmastikkin tosi hyvää, oikein vesi herahti kielelle...nami!
Hyvää loppusyksyä sinne teille saarellenne ja Lastu, olet tärkeä!
Kiitos kalakeitto-ohjeestasi..
Aionpa kokeilla..
tänään tein suppilovahverokeittoa ja siitä tuli niin hyvää.
Voi hyvin ♥
Vesj kielellä tiällä näkkileipee nakerran. Ei kää kala ennee meijän pyyvyksiin ja tyhjä on pakastinnii. Vuan ootellaampa, mittee se ens kesä antaa.
Aamun jännittävä verkonkokemistunnelma välittyy hyvin kuvastasi. Pohojanmaan joissa ei kuhia vilisi. Muuta kalaa kyllä. :-)
Herkullinen aamu ja ihan mahoton kuha!
Onpas suuri kuha, mukavan näköinen aamu sinulla muutenkin. Kiitos ohjeesta, tähän saakka en ole osannut kuin paistaa kuhaa.
Kuha onkin kaloista paras! Ja varmasti hyvää myös reseptisi mukaan laitettuna: vähän kuin ratatouillen ja tavallisen kalakeiton yhdistelmä. Mutta miksi tomaateista pitää poistaa siemenet? Eikö se ole myös aika hankalaa? Paprikan siementen poistamisen ymmärrän, mutta että tomaateistakin ... hmm ...
Oho, tuo kala ei ole todellinen! Vau!
Voi valtava tuota kalaa!!! Minä tykkään kalasta ja tykkään keitoista, siispä aion kokeilla seuraavan kauppareissuni jälkeen keittomuhennostasi, nam jo etukäteen:)
Jestas miten vaikuttava KUVA!
Maukas kalapata, kokeilenpa sitä joku kerta kalapäivänä.
Kalamiehen saalis on hieno kuva.
Osaan kuvitella, kun tuo saalis nousee vedestä veneeseen, se on ollut upea hetki.
Tapsu,
pidän peukkuja, että kalakeittopata maistuu sinulle.
Harakka,
pikkuahvenista olen tänä kesänä opetellut tekemään vehmersalmelaista vatikukkoa sekä mummon kalapataa. Kun uunissa hauduttelee 4-5 tuntia, ruodot ovat pehmenneet eikä niiden olemassoloa edes muista. Hommaahan pikkukaloista on. Onneksi mies perkaa ja nylkee ja minä hoitelen kokkauspuolen.
Kuhaa ei lapsuudessani näillä vesillä ollut, mutta nyt on. Ihmeellistä.Aluksi paistoin kuhan "muhjuksi" eli liian kauan, mutta nyt olen oppinut oikean paistoajan ja johan maistuu ja toimii. Suu napsaa namnam ja huulet hymyilevat :).
Kiitos toivotuksesta. Saareen palaamme taas pian: huomenna. Nyt on ollut sisaren hoitoa; hän on ollut sairaalassa. Toivon että tauti voitetaan. -Kiitos samoin sinulle: syksyhyvää toivotan :).
hanne virtauksesta,
Anna Bergensrömin Joka kokin keittokirja on mahtava. Liki kaikki ohjeet mitkä olen siitä kirjasta poiminut ja herkuksi valmistanut, maistuvat. Löysin kirjan antikka.net -verkkokaupasta. Onneksi.
Suppilovahverokeittosi on takuulla hyvää.
Simpukka,
kummia nuo Kallavein kalat; välillä niitä tulloo, toesinaan ei millään. Kuha on kyllä semmonen herkku, että monen monta kuhalaulua laolan, jotta ne muistaavat reitin ja uivat teille päen ens kesänä. Vesj kielellä, ilomielellä!
Pekka,
katselin kalakirjasta, missä kuhia kuhisee. Ihmejuttu: Ruotsissa ei paljonkaan, Norjassa vain nimeksi. Suomi on kuhien kultamaa, jalokala verraton. Voiskohan niitä istuttaa myös kotivesiisi :)
Inkivääri,
kiitos. Aamu oli verraton. Kuha aiheuttaa riemunkiljahduksen. Onneksi myös naapurit saavat niitä itse pyytäen, joten kateus ei vie kuhia vesistä.
Tuitun Tupsut,
mukava jakaa mukavia kokemuksia. Toivottavasti tämä kalapataresepti siirtyy suosikkeihisi: niin minulle kävi - sitten kun opin kypsentämään kalaa just eikä melkeen sopivan ajan.
Ina,
juu, suosittelen tätä ohjetta. Samalla kiitän sinua lohiseljankareseptistäsi. Niin on hyvvee, jotta voe mahoton :). -Minäkin ihmettelen noita siementen karttamisohjeita. Mikä lie syynä. Sen tiedän, että divertikkelipotilaat eivät voi syödä siemeniä, mutta ei tämä mikään dieettikirja ole. No, itse en siemeniä kaivellut pois ja hyvää oli.
SusuPetal,
kalakuvia otin "tuhat ja sata". Valitsin sen missä kala näyttää suurimmalta. Haluatko tietää ko. kuhan painon? 1200 g. Näyttää että olisi isompikin :) mutta jo on tässäkin elämän suolaa ja sokeria.
Kiirekolainen,
nam jo etukäteen. Pidän peukkuja, että maistuisi sullekin. Minulle niin että keittokirjan ohjeen viereen tuli *****.
Marjattah,
juu, KUVA :)
arleena,
olemme kalastaneet saaren rantavesillä liki joka päivä. Jäät taisivat lähteä 7.5. ja muutimme saareen. Palaamme kaupunkiin jahka jäät kutovat peitteensä veden päälle. -Ihania ovat olleet vetouisteluillat lempeillä vesillä ja saaliit komeat. Nyt siirryimme taas verkkokalastukseen. Omien kalakeittokirjojen lisäksi lainasin kirjastosta ison pinon kalakeittokirjoja. Saaressa nettiä ei ole, enkä pääse mm. KOTONA-blogiisikaan siellä. Se on suosikkini, kiitos.
Onpa valtava vonkale. Täytyy "pyytää" hallista kalaa, jotta pääsee kokeilemaan reseptiäsi.
Herttileijaa, mikä jyt... jyrmy!!!! Olen NIIIN vaikuttunut, että unet karisi silmistä. Vau!
Jos joskus haaveeni toteutuu, että saan kuhan, niin käännyn oitis sinun puoleesi ja tähän postaukseen!
Tuo näyttää parimetriseltä (yrität vain rauhoitella meittii kun sanot että painaa muka vaan reilun kilon ;) Tuo olisi hotkaissut pienen Kutiksen yhtenä suupalana ja röyhtäissyt päälle :D
Vaikuttavaa!
Liisa,
olispa mukava tavata joskus Kuopion kalahallissa :). Katselisimme aikamme toinen toisiamme (mitä kuhan katselusta ehtisimme) ja kysyisimme: oletko se sinä, ihan oikeasti :).
Ruska,
nyt alkaa elämän jako-oppi: kaikki sormeni ja varpaani tököttävät kohtisuoraan kohti täyttyvien toivomusten lähdettä ja sanovat: Ruskalle kuhhoo, Ruskalle kuhhoo, heleijaa, Ruskalle kuhhoo, tulukee jo!!!!
Kutis,
kamalaa :) jos tämä kuha Kutiksen suuhunsa nappaa, ei se saa, ei saa tehdä niin, mistä minä silloin kadonneet sanat nappaan. Kuunaan päivänään ei kuha Kutista syödä kitoihinsa saa. Tuhma kuha. Hyi. Onneksi tämä painoi "vain" vähän päälle kilon. Enkkamme tältä kesältä on 3,2 kilon hauki, jonka mies sai uistimella ja minä assistenttina mukana. Oli siinä meille ihmettä kerrakseen. Toiset ne kalastavat 24-kiloisia haukimammoja, kotovesiltämme. Sen kanssa olis ehken vitsit vähissä.
Eilen saimme uistellen 850-grammaisen hauen. Eihän se sanojasi nappaa, eihän :). Oi että kalat ja sanat ovat kivoja.
Lähetä kommentti