Laturetki iloon.
Kymmenen ilonaihetta:
Kun aamulla herää, katsoo ikkunasta ja näkee Kallaveden. Ilonaihe numero 1.
Kun kevät koittaa ja vesi vapautuu, muuttaa viideksi kuukaudeksi saareen. Ilonaihe numero 2.
Kun sanat loppuvat, kuuntelee musiikkia. Jäljellä on tunne. Tunteisiin mahtuvat ilo, suru, kaipuu, täyttymys: kaikki. Ilonaihe numero 3.
Kun sanat aukeavat, tarttuu kynään. Tarina tulee. Ilonaihe numero 4.
Kun haluaa sen, missä on alku, keskikohta ja loppu, menee kirjastoon. Löytää elämyksen, kirjan. Ilonaihe numero 5.
Kun on sairas, kääntyy lääkärin puoleen. Lääketiede antaa avun. Ilonaihe numero 6.
Kun vene ja uistin, pilkki tai verkko kutsuvat, nyökkää, astuu kesällä veneeseen tai kävelee talvella pilkkipaikalle. Ja järvestä nousee milloin kuhia, milloin ahvenia; toisinaan lahnoja tai haukia. Ilonaihe numero 7.
Kun sua puhuva vappaasti savvoo, ei oo mittää hättee. Ilonaihe numero 8.
Kun huumori pyytää päästä sisälle, ei emmi sekuntiakaan, vaan avaa oven sepposelälleen. Ilonaihe numero 9.
Kun on perhe ja ystävät - myös blogiystävät tarinoineen, kuvineen -, tietää mikä on ilonaihe numero 10. Se on just se. Tärkein.
* * *
* * *Jatkan vielä. Ihan pakko kertoa viimeaikaisista ostoksistani, joista on ollut tai tulee olemaan takuulla iloa. 'Pakko' siksi, että niistä voi olla myös Sinulle iloa.
Ilo on ilahtua. Ilo on ilahduttaa.
HAUDUTUSPATA
Haudutuspatani on vuoden vanha. Useat ruuat olen sillä valmistanut. Ei muuta kuin ainekset pataan ja töpseli seinään. Yhdeksän tunnin haudutuksen jälkeen liha tms. on niin mureaa, että sulaa suussa ja maku johtaa hurmioon. En olisi uskonut. Nyt uskon kun tiedän. Hirvipaisti meni humps vaan suihin mistä kuului ensin ah, sitten selkosuomeksi: kiitos, saanko lisää.
mainosteksti:
Hankittuasi Pitokokki Slowcooker -haudutuspadan saat kiitosta loistavasta ruoasta, joka on aina valmiina, kun sitä tarvitaan. Riistaruuat, liha- ja kasvispadat, uunijuustot, riisipuurot, keitot; kaikki valmistuvat itsekseen Pitokokissa. Laitat vain ainekset pataan ja annat Pitokokin huolehtia kaikesta.
Hankittuasi Pitokokki Slowcooker -haudutuspadan saat kiitosta loistavasta ruoasta, joka on aina valmiina, kun sitä tarvitaan. Riistaruuat, liha- ja kasvispadat, uunijuustot, riisipuurot, keitot; kaikki valmistuvat itsekseen Pitokokissa. Laitat vain ainekset pataan ja annat Pitokokin huolehtia kaikesta.
* * *
SAVOTTA-TELTTA (13 m2)
Toinen ostos on puolustusvoimien JSP-teltta, joka on vahvaa, hengittävää puuvillaa (tärkeää, kun en itse osaa uniapnean vuoksi kunnolla hengittää; olenkin liittynyt Kuopijon Kuorsoojiin).
Olen kuin etana joka kantaa "taloaan" mukanaan pitkin saaritonttiaan. Pystytän teltan yhtenä päivänä yhteen paikkaan, toisena toiseen. Miksi näin teen vaikka mökkikin siellä on? Kun mieli tekee viettää erämaaelämää, niin mieli tekee viettää erämaaelämää. (Jo viiden vanhana kuvittelin olevani intiaanityttö ja nukuin mieluiten muualla kuin sängyssä. Esimerkiksi pöydän alla. Tai kaapin päällä.)
Savotta-telttaan kuuluu lisävarustuksena lämmityskamina, mikä käy myös ruuanvalmistukseen. Kalat kipaisen onkimassa vedestä, kippaan peratut ahvenet pannulle ja nam. Saa tulla sade tai myrsky. Istun teltassa, nautin ja syön ynnä välillä vietän siellä luonnonmausteisen yön: kuulen, tunnen, näen – ja nukahdan. Luonnon helmassa.
mainosteksti:
Tilava ja viihtyisä teltta jopa kymmenelle majoittujalle. 140 cm:n korkuisen seinän ansiosta oleskelu on teltassa miellyttävää. Lisävarusteena saatavana kamina, jonka savutorvelle katossa on ulosvienti. Kattosaumat teipattu vedenpitäviksi. Kaikki leirielämästä nauttivat metsästysporukoita myöten ovat ottaneet JSP-teltan omakseen. Teltassa kolmella sivulla ikkuna.
RIISTAKAMERA
Teltan lähellä puussa tulee olemaan riistakamera. En metsästä, tarkkailen luontoa omin ja kameran silmin. Suloension blogista heräsi kiinnostus. Aamulla voin katsoa, mitkä villieläimet pihapiirissä öisin hiiviskelevät. Viime vuonna teerikukko pulputti niin soitimen perusteellisesti. Olisi kiva tuoda blogiinkin näitä eläinkuvia, mutta eihän meillä saaressa nettiä ole. Ellen sitten jälkijättöisesti kiikuttaisi saaren eläimiä nähtäväksenne.
.mainosteksti:
Pointer Control PC5204 Stealth- valvonta- ja riistakamera on varustettu 52 kpl huomaamattomalla 850nm infrapunaledillä, jotka takaavat erinomaisen kuvanlaadun myös pimeässä. Helppokäyttöinen kamera, jossa kuvat ovat siirrettävissä vaivattomasti muistikortilta tietokoneelle. Liikkeentunnistin reagoi liikkeeseen jopa 20 metrin päästä. Mahdollisuus ottaa myös videokuvaa. Testivoittajamallin uusin versio.
***
LINTUATLAS
Netti on iloksi, opiksi, hyödyksi. Voin oppia tunnistamaan saaressa pesivät linnut: Lintuatlas (klik) auttaa. Kuinkahan monta lintulajia eräkamerani tallentaa.
Ruudut (Klikkaa "ruudut"-sanaa ja katso oman paikkakuntasi pesimälinnusto.)
"mainosteksti":
Lintuatlaksessa pyrittiin selvittämään pesimälinnusto kustakin Suomen 10x10 km2 yhtenäiskoordinaatistoruudusta. Havaintoja kertyi yhteensä 3848 ruudusta, eli 99,7 % kaikista Suomen ruuduista (3859).
ote:
jne.
* * *
Kiitos, Simpukka, haasteesta! Olen ollut päivät pilkillä niin ahkerasti, että en tiedä, kuka on tämän haasteen jo saanut. Kokeilen onneani. Tulostan listan suosikkiblogeistani, suljen silmäni, pyöritän paperia ympäriympäri, edestakaisin, tökkään sormella viisi kertaa ja... he, onnelliset ilonkertojat, ovat:
13 kommenttia:
Niin paljon maailmaan ilonaiheita mahtuu. se on ihanaa. Sinä olet sen oivaltanut.
Ja teltta, siellä missä olla tahtoo, sinne teltta. Ruoan jälkeen kaminan lämmössä päikkäreille, lintujen laulussa.... huoh...
Tässä on monta ilon aihetta, alkaen jo kuvasta, joka houkuttelee hiihtämään kohti aurinkoa.
Iloa toisi tavaratkin, ainakin tuo haudutuspata, jee, sille olisi käyttöä.
Ja aatella että olen voittanut sormiarpajaisissakin, kiitos! Kerran olen jo tähän vastannut, mutta onhan niitä ilon aiheita vaikka kuinka..jospa vielä jatkaisi, katsotaan.
Kiitos nykäisystä, Lastu, ilon aiheiden miettiminen ei turhaa touhua olekaan. Huomasin Simpukaltakin yleiskehotuksen miettiä asiaa ja olin jo alkamaisillani listan tekoa. Annoit inspistä omalla listallasi ja 'mainoskatkolla'.
Otan vastaan. Kirjoitan viikonlopun aikana omista iloistani.
Äijä
Nyt on iloja ja innostusta blogin täydeltä :-D Se on ihanaa. Ja hienoa on lukea uusista ilon ja innostuksen lähteistä. Kyllä sinun on hankittava jokin mokkula ja läppäri sinne saareen, että saat lähetettyä meille yökuvia. Oletko nyt varma, että haluat nähdä mitkä ja ketkä kaikki telttasi ympärillä yöllä kiertävät :-DD
Pienistä ilon murusista se iso ilo ja onni syntyy.
Luonto on tärkeä ilontuottaja.
Haudutuspata on yliveto, minulla ei sitä ole, mutta sain joululahjaksi taginepadan. Se on vähän kuin tuo sinun periaatteeltaan, mutta on savea. Voi laittaa liedelle tai uuniin.
Se on totta, että niistä pienistä ja arkisista asioista se oikea onni ja hyvä olo löytyykin!
Mä katoin heti oman paikkakuntani linnut, ja haaveilen siittä teltasta edelleenkin aaah!
Mutta yksin en kylläkään uskaltaisi siellä olla, hi!
Kiva olisi nähdä, minkälaisia juttuja sun telttasi ympärillä yöllä liikkuisi, hui!
Mainioita hyvän mielen oivalluksia runsain mitoin olet listannut ja ottanut sykähdyttävän kuvan hohtavasta auringosta jäälakeuden yllä. Lisäksi hyvin perusteltuja tarvikkeita moneen käyttöön. Erityisesti kiehtoi tuo Savotta-teltta.
Hauskaa ja hianoa :D Postauksesi henkii ihanaa vapautta. Teltta etenkin on lupaus vapaudesta :)
Kiirepakolainen,
tunnelmaa tuvan - ja teltan täydeltä. Saapi nähdä, kuljettaako teltta minua vai minä telttaa. Poika kehotti leikkimään sotilasta ja pystyttämään teltta pilkkopimeässä kuten hän armeijassa joutui tekemään. No, ehkä minä en nyt niin tee :). Teltta on meillä pelkkä luontoilta :)
sirokko,
onneksi olkoon, jopas keksit kivan sanan: 'sormiarpajaiset'. Mieli hyppää ylös kun uudissanoja kuulen, olen sanojen rakastaja. Kiitos. Uljasta kun vastaat ja kerrot ekstrailoja, vaikka olet jo vastannut.
Ellinoora,
odotan vastauksiasi innolla. Jännä nähdä, vastaako Pissismummo myös. Pissismummollakin on asenne kohdallaan. Tekee hyvää lukea hänen aatoksiaan. Samalla pää saa jumppaa, kun Pissismummoa lukiessa nyökkään, nyökkään, just noin, just :).
Äijä,
kiitos. Inspiroivaa viikonloppua kynän varressa!
Uuna,
hehe, kuinkas osuvasti kerroit saman minkä mieheni. Hänkin tuumasi, tohtiiko riistakameraa laittaa teltan liepeille, missä nukumme silloin tällöin. Jospa aamu paljastaa totuuden: pari sutta kiertelee telttaa kuin jotain etsiäkseen (saaressa on nimittäin nähty susia). Olisko minusta sen jälkeen telttaan menijäksi? - Niin, saareen nettiyhteys (mokkula), tuuminkia, tuuminkia. Pitänee miettiä. Siellä on vain semmoinen touhu, kalastus sun muu puuha, ettei viime kesänäkään olisi ehtinyt paljon bloggailla. Silti: tämä on niin kivvoo, yksi isoista iloista, joten tutkitaan kesää, saarta ja mokkulaa.
arleena,
sinä, mestarikokki, tiedät, millä keittovälineillä kannattaa kokkailla että tulos on herkullinen. Minulle tämä haudutuspata on ollut todella iloinen yllätys. Niin mureaa, niin maukasta - eikä kuitenkaan sössömössöä pitkästä haudutuksesta huolimatta ruuasta tule.
Harakka,
kiva kun oman paikkakuntasi linnut katsoit. Sain Australian tyttäreltäni, lintututkijalta, tehtäväksi katsastaa saaren linnut ja kirjata ne. Lintuatlas on hyväksi avuksi kun yritän oppia tunnistamaan lintuja. Kun ennalta tiedän, mikä näkemäni lintu saattaa Lintuatlaksen mukaan olla, pääsen jyvälle ja kaivelen linnusta lisätietoja. Läheisyys herättää kiinnostuksen.
Tuo teltta tulee luonnontarkkailijan avuksi. Vaihtelen teltan paikkaa ja tarkkailen luontoa säällä kuin säällä. Etsin sitä kauan. Esikoispoikani kehui armeijan telttoja. On tilaa, korkeutta ja kestävyyttä (tosin oli hintaakin), mutta olkoon se loppuiän ilo. Ja tarvittaessa sinne mahtuu yöpymään kymmenenkin henkilöä. Tiedä vaikka aikanaan satavuotisjuhlat teltassa suvun kesken viettäisimme. - Ja lapsenlapsille telttaelämä on varsinainen elämys.
Simpukka,
kiitos vielä kerran haasteesta! Paaljon jäi vielä ilonaiheita kirjaamatta ja jokaisesta olisi voinut kirjoittaa kilometrin verran tarinaa. Joskus on vain muistettava laittaa piste.
Savotta-teltta on meille "lohtu" siitä, kun emme lähdekään Australiaan terveyteni vuoksi.
Luonto on teltassa niin lähellä. Kieltämättä on jännä katsoa, käyvätkö hirvet syömässä salaa öisin istuttamiamme koivuntaimia. Emme hirviä ammu, mutta ehkä laitamme hiuksia koivun oksiin. Ne pitävät hirvet kuulema loitolla. Olen jo parturoinut miehen tukan ja saalis on pussissa odottamassa kevättä ja saareen kuljetusta.
Hiekkarannalla teltta on varmasti ihana. Voin nukahtaa laineiden lauluun. Mökki on sen verran ylempänä rinteessä, etten sinne loisketta kuule.
Teltan ostin Trekki-nimsestä verkkokaupasta. Siellä se oli hintavertailun halvin ja palvelu erinomaista.
http://www.trekki.fi/product/8390/savotta-sa-jsp-telttapaketti
Ruska,
hupsista, olemme juuri lähdössä saareen. Hiihtelemään. Pilkkimään. Olimme kai yhtä aikaa linjoilla kun huomasin sinut nyt täällä. Onneksi tapasin sinut, esikuvani, telttailijan verrattoman:).
Kiitos haasteesta. Terapeuttista miettiä ilon aiheita. Sinulla ainakin oli hienosti ilmaistuja iloja : )
Mayo,
kiitos kun otat ilon vastaan ja vastaat ;)
Lähetä kommentti