Koskaan et muuttua saa, laulaa laulu. Ilmastonmuutos muuttaa elämän edellytyksiä huonoon suuntaan, asuupa ihminen missä tahansa maapallon kolkalla. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tyttäreni ensimmäinen sana oli: kukkia. Siitä se lähti: luonnonrakkaus ja -suojelu, tietämys ja tutkimus. Hänen kauttaan olen oppinut paljon elämästä ja luonnosta – myös ihmisen vaikutuksesta luonnon hyvin- tai pahoinvointiin.
Tällä hetkellä Hanna toimii Canberran yliopistossa. Hän kirjoittaa Helsingin Sanomiin tiedekolumneja. Kun luin hänen maaliskuisen kolumninsa, kysyin, saanko tuoda sen blogiini. Hän antoi luvan.
HS - Tiede & Luonto - 13.3.2012
AIVOITUKSIA
Kakkaava valas saa valtameret tuottamaan
HANNA KOKKO
Kirjoittaja on evoluutioekologian professori Australian kansallisyliopistossa Canberrassa.
Valaat syövät kaloja. Hylkeet syövät kaloja. Jos merissä on vähemmän valaita tai hylkeitä, kaloja on enemmän ja me voimme syödä paljon kalaa. Logiikka kuulostaa todelta - mutta sitä se ei ole.
Valaita ja kaloja on merissä murto-osa siitä, mitä ennen. Tämän voisi kaiketi selittää kalastusinnollamme. Mutta miksi myös eläinplanktonia, kuten krillejä, on nykyisin kovin vähän? Jos planktonia ahmivia kaloja ja valaita on vähän, luulisi edes krilliä riittävän.
Vai onko niin, että merissä menee kaikki jotenkin pieleen, kun valaat häviävät?
Merten tuottavuus on kiinni kasviplanktonista. Yhteyttäminen tapahtuu pinnan tuntumassa, koska syvemmällä ei ole tarpeeksi valoa. Planktonista osa vajoaa jatkuvasti kohti syvyyksiä, ja syvänteisiin painuvat myös ravinteet.
Lämpimän pintaveden ja kylmien syvyyksien välillä on rajapinta, jonka läpi ravinteiden paluuliikenne ei oikein suju. Etenkin rautaa on pintakerroksissa usein liian vähän pikkueliöiden aineenvaihduntaan.
Mitä tapahtuu, kun systeemiin lisätään valas?
Iso otus syö ja kakkaa paljon. Toisin kuin kalan tai krillin kakka, valaan kakka kelluu, ja valaat myös ulostavat pinnan tuntumassa. Jos valaita on paljon, niiden syömä ja ulostama rauta palautuu tehokkaasti pintakerrokseen. Tuottavuus kasvaa, kun kasvi- ja eläinplanktonin sekä kalojen määrä lisääntyy. Valaitakin on pian enemmän.
Ja mitä enemmän isoja ja keskikokoisia eläimiä ui merissä, sitä paremmin merivesi sekoittuu. Jopa nykyiset pienet kala-, hylje- ja valaskannat liikuttelevat merissä ravinteita yhtä paljon kuin tuulet ja vuorovesi-ilmiö.
On ehdotettu, että meriä lannoitettaisiin raudalla ilmakehän liian hiilidioksidin sitomiseksi.
Mutta valaat voisivat tehdä saman! Menneinä aikoina meret kuhisivat elämää. Valaitakin oli niin paljon, että ne pitivät kokonaisten valtamerten tuottavuutta pystyssä. Kun tuottavat meret pitivät krillikannat kunnossa valaiden syöpöttelystä huolimatta, kuollessaan pohjaan vajoavat krillit olivat melkoinen hiilinielu.
Valaanpyynnillä on vuosikymmenten kuluessa ollut hämmästyttävä seuraus: se on voinut tylsyttää tehokkaan aseen ilmastonmuutoksen torjunnassa.
16 kommenttia:
Totuuden sanoja!!
Minulle on tullut Tiede-lehti monta vuotta, mutta tuota artikkelia en muista lukeneeni. Kiitos linkistä.
Toivottavasti ihminen ei toimillaan ole jo liiaksi tuhonnut planeettaamme.
Lastu, sinulla on upea, upea tytär.
Viisautta ja rakkautta lapsilta. Niin se on... vaan kuka mahtoi siemenen kylvää ja turvan ja tulevaisuuden antaa.
Hienoa Lastu ja sen tytär!
Kyllä Kiirepakolainen vei sanat suustani, sillä susta on lähtenyt se siemen, hyvä, viisas!
Saat olla onnellinen ja ylpeä äiti tyttärestäsi, niinkuin muistakin lapsistasi.
Kun lapset saavuttaa elämässään jotain tollasta, mitä sun tyttäresi on saavuttanut, niin sydän äidillä kyllä kiitollisuudesta ja niin hyvästä mielsetä ja onnesta pakahtuu!
Onnea sulle ja tyttärellesi elämässä!
Tyttäresi on nähnyt asiat harvinaisen hyvin ja perustellutkin.
Loppu tulee ihmisille jos he uskovat voivansa elää ilman runsasta lajistoa elämän kaikissa kerroksissa.
Aivan oikeeta asiaa ja niin totta. Ihminen kyllä keksii kaikenlaisia elämää helpottavia keksintöjä, mutta myös tuhoo omaa ympäristöään useiten pelkkää ahneuttaan. Luonto on herkkä ja se tarvii kaikki osasensa, ei siitä ketjusta ihmisen pitäs mitään mennä pois ottamaan.
Kiitos, että julkaisit tämän tyttäresi kolumnin. Nyt ymmärrän taas enemmän ilmastomuutoksen aiheuttajista.
Täytyy seurata Hesarin kolumnia vastakin.
Täyttä asiaa kirjoittaa tyttäresi. Hyvin kirjoittaakin.
Valaat ovat uhanalaisia merien asukkaita. Niitä uhkaavat monet vaarat, mm. valaanpyynti ja merien saastuminen. Äiti Maa tarvitsee valaita meriään pelastamaan. Niiden olemassa oloa ihmisten pitäisi suojella eikä jatkaa tuhoamista.
Kylläpä oli mielenkiintoinen ja ajatuksia avaava kirjoitus. Hyvä että sait laittaa sen tänne.
Nostahan nyt hiukan nenääsi sentään, olethan sinä äiti :-D
Hyvin kirjoitettu. Peikolta kehuja. Ainakin valaan kokoisia.
Tuo oli nasevasti kerrottu! Olen aina ajatellutkin, että ihmiset tekevät vääriä johtopäätöksiä ja yritykset pelastaa jotakin johtavat vain huonompaan.
Tyttäresi on viisas, kehen lie tullut : )
Kiitos!
Jännä on se hetki, jolloin äiti lapsensakin vaikutuksesta oivaltaa (sisäistää), mikä toiminta on hyväksi luonnolle ja ilmastolle, mikä ei. On kuin luonto-omatunto heräisi. Olen kiitollinen.
Mikä ihana kirjoitus. Ihan sydämestä ottaa. Meillä ei syödä mm. tonnikalaa epäeettisen tehokalastuksen vuoksi.
Mutta miten näitä asioita saisi ihmisten tietoisuuteen niin, että ne alkaisivat kiinnostaa. Tarkoitan, että jos tällaisesta alkaa puhua työpaikan kahvipöydäsä niin kyllä siellä katsotaan enemmänkin hulluna kuin että alettaisiin boikotoida tehokalastettua kalaa..
Miksei ihmisiä kiinnosta? Totta, onhan näitä suojeltavia asioita ollut aina - vaihtuneet vain vuosikymmenten saatossa.
Jotenkin tuntuu, että ei olisi syytä lopettaa, ei tässä kovin paljon parempaankaan olla menty.
Harmi että meille ei tule hesaria, ja tiedelehtikin piti lopettaa kalliina. Pitänee taas harkita senkin tilaamista.
Kiitos tästä, otan talteen jos sopii. Ja vien kahvipöytään naisille ihmeteltäväksi ü
Pankin talkkari,
miten ihana kuulla, että viet Hannan jutun työpaikan kahvipöytään :). Se miksi pyysin Hannalta luvan tuoda kolumninsa blogiini, on että tärkeää asiaa on syytä pitää esillä eri foorumeilla, vaikka äidin blogissa.
Ymmärtääkseni Hannalla on missio "pelastaa maapallo", jos se suinkin on vielä mahdollista. Siihen tarvitaan paljon tutkimustietoa ja myös tiedostamista, mitä itse kukin voi tehdä luonnon pelastamiseksi.
Luonto ei kestä riistoa. Luonto tarvitsee kaltaisiasi.
Hannan tiedekolumnit ilmestyvät Hesarissa kerran kuussa ainakin vielä puolen vuoden ajan.
Jatkan näistä kakka-asioista vielä, vaikka vähän myöhään.
Kun Thaimaassa aikoinaan haluttiin rakentaa kalalammikoita ihmisten ravinnon turvaamiseksi, niissä oli takana myös kakkainen ideologia.
Suunniteltiin sika-ankka-kala-symbioosia. Sikaa syötettiin. Sen mitä siasta tuli söivät ankat, Sen mitä ankoista tuli söivät kalat.
Ongalmaksi tuli se, että ankat paistettiin ja syötiin ansin, kun ne oli niin helppo napata...
Lähetä kommentti