torstai 22. maaliskuuta 2012
selkä selkää vasten
Saanko esitellä: savolainen riidanratkaisuvene.
Miten se toimii?
Kinaaja Ykkönen istuutuu penkille. Kinaaja Kakkonen istuutuu myös penkille, mutta selkä kiistakumppaninsa selkää vasten. Hankaimet sojottavat eri suuntiin samoin kuin riitelijöiden mielipiteet.
Ykkös- ja Kakkosriitelijä tarttuvat airoihinsa: riidanratkaisusoutelu alkaa. Toinen soutaa kohti pohjoista, toinen etelään päin. Vene junnaa ensin paikallaan, mutta ennen pitkää toinen soutajista määrää kulun suunnan ja on voittaja.
Vene lipuu rannalle ja kiistakumppanukset kaivavat eväsleivät repuistaan ja alkavat järsiä niitä. Samalla penkillä, vieri vieressä.
***
Mistees näetä ylj nelimetrisiä kinankatkasun venneitä suap? Kuuselan veneveistämöltä hyvinnii, samasta paekasta mistee ennen jouluva kävin hakemassa lapsuuven puatin pienoesmallin. Se kulukoo vuan yhteen suuntaan: etteenpäen. Mitä nyt välillä mutkittelloo: elloo kelloo.
mustaa ja valkoista: penkki
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17 kommenttia:
No nyt tahtoisin vetten päälle kellumaan.... vaikka sitten riitaa ratkomaan.:D
Tuo on kyllä ihana, tuo pienoismallisi! Tekisi mieli sivellä, hypistellä.....
Loistava erimielisyyksien ratkaisumalli. Tosin heikempivoimainen jää häviölle, vaikka miten oliskin "oikessa".
Tuttu vene noin virtuaalisesti. Sen tuhdolla tulee istuttua silloin tällöin.
Ja eväät maistuvat määränpäässä hyviltä.
Aika kiva, hi!
Ollaan sitä mekin joskus veneellä vähän erimielisyyksiämme oteltu, mutta vähän erilaisesti, hi.
Mutta ne eväät, ne sen lopullisen sovinnon sitten tekeekin, voi että, kun ne ovatkin hyviä siellä määränpäässä!
Siinähän kuntokin kasvaa äinpäin soutaessa.
Haluaisin nähdä "selkä selkää vasten" näyn tyynessä auringonlaskun järvimaisemassa, olishan näky.:D
Onni lopussa, yhteiset eväät.
Riidanratkaisupenkki;) Mikä oivallus!
Tuo on hyvä konsti. Ongelma on vain siinä, että meidän lintulammikkoon tuo ei oikein mahdu. Ja sitten on vielä yksi ongelma: jos kaverina on Hyräilijä ja toinen on rauhaa rakastava, millä siinä riitaa tulisi.
Kyllähän sitä mieli lauhtuu soutaessa. Molemmilta. Paljon on tullut soudettua eri säillä; eri mielialoilla:)
Ennennäkemättömän upea tarkoitus penkeillä. Voi kun meiänkin rantaan tulis joku tuolla koittamaan kuka on kuka.
Metsällä silmät, järvellä korvat. Jos järveltä kantautuu kiivasta airojen loiskintaa, niin kyseessa saattaakin siis olla kinasoutu.
Katsopa sähköpostiasi.
Perätön vene , kaksi keulaa.
Kyllä ovat savolaeset ihan oma rotunsa. Peikko on siitä jo melkein varma :)
Voi venäjä miten mainio konsti halkaista riita (melalla)! Mutta miten ratkovat riitansa veneettömät raukat? Pitää varmaan välttää riitoja tai sitten ryhtyä veneen hankintaan. Kyllähän pienempi ja heikompikii tuossa voip pärjätä jos on vikkelämpi..?
Miten hieno idea!
Tuosta pitäisi vain työstää oma malli meille kuivempien seutujen asukeille.
Onhan sisäsoutulaitteita jo olemassakin, tokkopa tuo niin ylivoimaisen vaikeaa olisi.
En kyllä uskaltaisi kovan riitapukarin kanssa mennä veneeseen ollenkaan. Täytyy ensin saada sopimus aikaiseksi, että miten se riita ratkaistaan : )
Ja jos on oikein Iso riita, niin aina on mahdollisuus tempaista tappi irti veneen pohjasta. Saattaapi yllättävää yhteistyötä syntyä nopealla aikataululla ;) Ainakin välirauha.
Hei soutelijat :),
hyviä souteluja toivottelen! Sojottavatpa hankaimet minne päen vuan, kyllä kaekki luonnikkaasti suttaantuu. Jos ei het' ni kohta.
Kyllä miestä ja minua nuaratti kun veneenveistäjä könytytti meidät yläparrulle ihastelemaan riidanratkaisuvenettään, kukkaronnyöriä löystyttämään. Onhan meillä yksi vene karkuteillä... Olisiko tästä moneen tarpeeseen :).
Yllättävän sopuisasti olemme laskeneet verkot: minä airoissa, mies verkoissa - ja joskus tuulta on "purjeissa". Mutta erään kerran olisimme tarvinneet Kuuselan riidanratkaisuvenettä, kun tuulimokoma oli niskan päällä niin vietävän voimakkaasti että itkua meinasi tursuta silmäkulmasta poskipäille norumaan kun aloin kuulla torua 'soutaa, huopaa, huopaa souda' vaikka kaikkeni annoin. No, meni ohi se hetki ja maassa rauha ja vedessä. Ja airoissa. Ja hankaimissa.
Lapsuudessa meillä kolmella siskoksella oli soutuvuorot saareen. Työstä se kävi. Joskus ratkaisimme riidat roiskuttamalla vettä toinen toistemme niskaan. Oi niitä aikoja. Läpimärkiä matkustajia.
Vielä tuosta riidantakaisuveneestä. Minäkin ihmettelin, miten käy jos aina voimakkaampi soutelija voittaa. Epistä... Paree jättää ko. vene vintille :)
Tai jos ostamme, muistan vinkin: jos ei muu auta, niin tappi korvan taakse ja rauha ;). Ja eikun tappia istuttamaan veneen pohjalle taas.
Lähetä kommentti