Valokuvatorstain 116. haaste on planeetta.
Kuopuksemme pääsi erään kerran tulevan rauhan nobelistin kyytiin Kultarannassa.
Nyt kun valta vaihtui Yhdysvalloissa, toivomme rauhaa, rauhaa ja vielä kerran rauhaa Äiti Maalle ja sen kaikille lapsille. Rauha sinisellä planeetallamme on vallanpitäjien ja rauhanvälittäjien käsissä. Ja yhtä lailla meidän kaikkien.
Martti Ahtisaaren rauhanpuhe linkin takana.
15 kommenttia:
Planeetta - maa on meidän.
Martti Ahtisaari on tehnyt maan hyväksi rauhantekoja.
Muistorikas ikuistettu hetki on pojallesi varmasti ikimuistoinen.
Hieno vastaus haasteeseen, erilainen, persoonallinen, syvällinen.
Olla suurmiehen kanssa samassa kuvassa - sen hetken muisto säilyy elämän läpi
Minäkin onnittelen sinua, Lastu, omaperäisestä otteesta haasteeseen.
Pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään Ahtisaaren sanoja "rauha on tahdon asia". Vain siten se avautuu oikeasti, sillä se on mahdollista (jos on tahtoa).
Hieno-erilainen tulkinta.
Jospa Gazassakin. Hyvä vastaus haasteeseen.
Rauha on kai ainoa tapa säilyttää sininen planeetta olemassa ja elävänä - hyvä vastaus haasteeseen.
Hieno vastaus tähän haasteeseen. Jouduin kerran melkein hissiin kyseisen valtiomiehen kanssa mutta kieltäydyin ja kävelin portaat - arvaa harmittaako.
Hieno kuva haasteeseen. Mitä aarteita sinulla onkaan kätköissäsi?!
Mara on rauhallinen kuljettaja!
Suomi on niin pieni maa, että resupentinkin on ajettava itse.. ;-)
Suloinen poika, muuta en sano.
Hienosti ajateltu -- globaalisti: rauhaa koko planeetalle!
Hieno pohdinta ja kuva haasteeseen. Tuo on hyvin toisenlainen ja herkkäkin kuva. :)
arleena,
niin, rauhannobel on nobeleista eräs tärkeimpiä - ellei tärkein. Ja rauhantyö jatkuu niin kauan kuin maapallolla on elämää.
aimarii,
kyseisen kuvan on poikani laittanut kotisivulleen. Ja mitä poika edellä, sitä äiti perässä: ennen kaikkea rauhanaatteen vuoksi, nyt kun toiveet Obamankin suhteen ovat korkealla. Yhtä tärkeää kuin on muistaa sodan kauhut, on pitää mielessä sen vastakohta: rauha ihmisten kesken.
Elegia,
oi kiitos, onnittelusi ilahduttaa tavattomasti."Rauha on tahdon asia" voisi olla arjenkin mantra, joka konkretisoituu käytännöksi kotosalla ja työpaikoilla. (Niin, tai ainakin pyrkimys sinne päin...)
anifanni,
kiitos. Aina ei haasteen nähtyään tiedä, mitä päähän juolahtaa. Joskus vilisee erilaisia ideoita, toisinaan lyö tyhjää.
Liisa,
ihmeiden aika ei ole ohi. Kunpa tahdon asia johtaisi Lähi-idän konfliktin rauhaan, vihdoin.
Inkivääri,
niin, sinisen planeetan värit pysyvät kirkkaina, jos ihmiset elävät rauhanomaisesti keskenään – ja luonnon kanssa. Tahtovat toinen toisilleen hyvää.
savisuti,
tuttu on reaktiosi myös minulle: yllättävässä tilanteessa toimii vastoin sitä mitä oikeasti haluaisi. -Olisihan sinunkin ollut hulppeaa jutella mukavia Maran kanssa hississä ;)
Uuna,
kiitos. On hauska avata albuminsa blogiystäville. Ja kurkistaa blogiystävien kuviin ja tunnelmiin.
eem,
niinpä. Tasainen oli kyyti poikanikin mielestä – ja hauska. Hymy tuli eikä tarvinnut huudella 'muikku' :)
Olli,
"yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin" :) Marakin, välillä. (Ja lapset joskus puuskahtivat, jos joutuivat siivoamaan tms.: "Kaikki pittää ite tehhä.")
Kutuharju,
jep, myönnän äidin (vaatimattomalla) ylpeydellä: ihana lapsi hän, nykyinen nuori mies, on :). Kuten kaksi muutakin elämäni hedelmää. Ja kaikki lapset ovat sydäntäni lähellä. Heidän eteensä Marakin rauhaa hieroo, jotta tulevaisuuden sineä olisi.
Tarjuska,
kiitos. Oman herkän värinsä kuva saa myös siksi, kun muistan, mitä vaiheita liikuntavammainen poikani on joutunut elämässä käymään. Mutta tänään askel kulkee ja elämä maistuu. (Oikein sydämeen koski taannoinen pilkka, joka kohdistui Ahtisaaren ulkomuotoon ja kävelytyyliin. Kärsin tavattomasti, niin poikanikin, joka ei voi mitään omalle kävelytyylilleen, ontumiselleen. Ennen kasvatus tähtäsi siihen, ettei ketään saa sortaa eikä pilkata ulkonäön perusteella. Kaipaan sitä aikaa takaisin. Ja jotten unohtaisi: hän on saanut osakseen tätänykyä niin paljon kaunista kohtelua vierailta ihmisiltä, että jotain hyvää on tapahtunut. Asenteet muuttuvat pikkuhiljaa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja nyt on aika antaa, myös itse.) Kiitos 'herkkä'-sanasta. Ajatus lähti liikkeelle :)
Tämä mies on tehnyt paljon työtä , tämän eteen, että hän sai kunnioitun palkinnon!
Ja sä saat olla onnellinen , kun olet saanut tutustua Ahtisaaren perheeseen, poikasikin.
Ihanaa. että lapsesi on onnellinen.
Ja rauha on niin tärkeä asia, ettei siittä koskaan liikaa puhuta!
Harakka,
totta, rauhaa kannattaa muistaa (ja toteuttaa) joka päivä. Silloinkin kun sotauutiset "pommittavat" mielenrauhaa. Rauhan vaihtoehto on aina olemassa.
Kiitos kauniista sanoistasi.
Lähetä kommentti