Sirkka Selja:
Avara merenranta. Siellä mies, maininkien vartija, asettui makuulle ja otti merta niin kuin toiset ottavat aurinkoa.
Ja niin minä opin: lähellä tai kaukana, aina voi ottaa merta.
***
Numerokuvahaaste: neljä.
(Merta voi ottaa vielä enemmän, kun klikkaa kuvan suureksi.)
23 kommenttia:
Ilmoittauduin mukaan aivan sinun kannoillasi, siksi olen täällä jo.
Otin merta ja haukoin sisälleni oikein suurin haukkauksin. Jotenkin on meren puutetta elimistössä.
Juuri puhuttiin miehen kanssa, että ensi viikolla menemme kuvaamaan johonkin meren rannalle.
Hieno kuva, kiitos!
Samalla tavoin voi ottaa myös vaikkapa kuuta. Sitä paitsi se periaatteessa jopa ruskettaa. Näkyviä tuloksia saadakseen kuutamossa tosin pitää köllötellä parisataa vuotta. Kuvasi on muuten todella upea. ;-)
Suomen lipun sininen meri ja valkoiset joutsenet.
Näistä väreistä tulee meidän lippumme.
Kaunis numerokuva.
Keskityin meren ottamiseen, sen auringossa kimaltelevaa pintaa katselemaan ja keskimmäiset joutsenet ovat rakastuneita.
Joutsenet aina saavat huomionsa, ovathan ne niin upeita lintuja. Aurinkoa mielluummin ottaisin, se on kuuta nopeampaa ja kuumemepaa. Merikin on aina aika viileä, vaikka olis kesähelle. Hieno haastekuva :)
"Meri äitini on, meri siskosein..." Sekä joutsenet, elämänajan kestävän liiton edustajia. Neljä uljasta.
Auringonkiloa ja iloa vedessä. Raikas tuuli puhalsi! :)
Ottaisin merta, mutta merta ei ole.
Ottaisin kuuta, mutta kuuta ei ole. Ottaisin edes aurinkoa, mutta aurinkoa ei näy.
Otin yskänlääkettä, sitä oli ;)
Hieno haastekuva.
Kaunis kuva, merta ei minullakaan lähellä. Veden kaipuu on välill¨ä kova
Tosi hieno Joutsenkuva sinisessä meressä!
Kaunis kuva merestä ja joutsenista.
Niin puhtaan valkea on joutsenella rinta!
Tuli vaan kielenpäälle, oli pakko kirjoittaa, toi edellinen.
Mutta kyllä kesää tässä sinun kuvassasi on niin paljon, että oikein siinä haluaa olla kauan, ja katsella ja kuunnella meren laineitten ääntä, ja lokkien kirkuntaa!
Hienosti vesi kimaltelee ja joutsenet ovat kauniita!
Tulvi sisään meresi, upea kuva!
Hih, ainakin tuo ylimmäinen ottaa merta oikein roppa.. ei kun siipikaupalla! :D
Nyt pitäisi saada varmaan tulta alle, että lähtisi maanantai käyntiin. Joutsenet on todella kauniita ja uljaita lintuja ja tuo ylin kuvassa on todella hauska!
Uuna,
kiitos. Mukava kun haukkasit merta iloksesi.
Ja silmät innosta "kiiluen" odotan merikuviasi. Meri velloo sinussa, uskon niin :)
Pekka,
jo vain voi 'ottaa kuuta' niin kuin voi ottaa aurinkoa tai merta tai järveä. Sirkka Seljan runo on hauska. Sitä saa mitä kurkottaa. Mielikit on valittavissa. -Niin, 'kuussa köllöttäminen' ja rusketuksen hakeminen sitä kautta saattaapi vaatia sukopolvenvaihdoksen verran aikaa :D
arleena,
Suomen lipun värit ovat ihanat. Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden.(Ja lisänä toivomus: kunpa Itämeri puhdistuisi ja väri säilyisi kirkkaana.)
aimarii,
kuvassa on rakkautta myös. Kaksi joutsenta saavat sydämen sykkimään; heidän toinen toisilleen kurkottuvat kaulansa muodostavat sydämen.
selma,
siihen aikaan kun ihminen metsästi joutsenia, ne pelkäsivät pyssymiestä. Tänään joutsenten "geeneissä" on luottamus ihmistä kohtaan: ei tarvitse lentää paniikissa pakoon, jos se näkee ihmisen kameroineen vaan voi asettua "linssiluteeksi" kaikessa rauhassa. Kiitos, Yrjö Kokko.
heinänkehrääjätär,
joutsenten pariuskollisuudessa on jotain hyvin kiehtovaa. Uskollisuus, luottamus, mikä sen kauniimpi ja "toimivampi" tapa elää elämä läpi. Silloin on turvassa vaikka millaisissa pyörteissä.
Zilga,
vaikkei aurinkoa näkynyt, ei kuuta, ei merta, näit yskänlääkkeessä jotain jonka turvin kepsotella eteenpäin: huumorin ;)
Marjut,
me suomalaiset kymmenientuhansien järvien ja pitkän merenrannikkoviivan vuoksi olemme onnekkaita. Vettä löytyy kun muistaa vain suunnistaa tuhansien rantain partahille.
Harakka,
kirjoitat: tuli vain kielen päälle, pakko kirjoittaa.
Mukavasti sanottu. Sepä tässä bloggailussa viehättääkin: kielen päälle tulee yllättäen sanoja ja aatoksia ja kun ei turhia aikaile eikä pidättele, ne ovat eväskontissa jaettavissa ;)
Kesä kurkkii jo. Ainakin (mieli)kuvissa ;).
Marjukka,
veden timantit säihkyvät, kiitos auringon. Olin tuolla meriretkellä yhdessä tyttäreni kanssa: aavan ulapan kaipuu pisti liikkeelle ja saimme mitä haimme.
vapulis,
meri valloittaa. Onneksemme.
On sanottu, että on meri-ihmisiä ja järvi-ihmiisä niin kuin on kissaihmisiä ja koiraihmisiä. Sitten on sekä-että -ihmisiä: heille on molempi parempi, meri, järvi, kissa, koira.
Speedy,
hauskasti nähty; no niinpä totta totisesti yksi joutsen alkaa kauhoa vettä ottimillaan niin että pois tieltä risut ja männynkävyt.
Inkataika,
tässäpä meille aamupesupärskäys ja -pesu herra joutsenelta (vai rouvako lienee; mistä ne erottaa). Toivotaan, että loiskaus virkistää ja maanantai lähtee käyntiin siellä ja täällä :D. Kyllä se siitä, sanoi Manukin aikoinaan.
Tapsu,
kiitos myös sinulle.
Ei tarvinnut värittää kuvamuokkauksessa merta sinisemmäksi kuin se on: ainakin tuona päivänä meri "kukoisti" luonnollista valoa, sinisyyttään. Taivas hehkui meren kilossa.
Kauniita pitkäkaulaisia joutsenia , tästä sai jo hyvän meriannoksen:) Kiitos siitä!
Ja meri ottaa omilla hiekkarannoillaan aurinkoa :)
Ihana kuva vielä saa odotella joutsenia tänne pohjolaan.
Kaunis kuva joutsenista!
Onneksi joutsenia on järvelläkin niin voi niitä kesäisin ihailla.
Tari,
olepa hyvä; joutsenkaulat suunnastivat suoraan "silmiisi" iloa tuottamaan :)
Isopeikko,
meri kiipeää välillä hiekkarannoille palvomaan sitä mitä niin moni: Aurinkoa :). Ja aallokko keinuttaa taas merta mennen, merta tullen.
Hellevi,
torvien törähdykset yläilmoissa ovat kevään ensisoittoja. Jo nyt sykähdyttää pelkkä ajatus.
Suz,
kiitos. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu eikä syyttä. (Nämä tosin taitavat olla kyhmyjoutsenia, mutta kauniita nekin.)
flora,
hyvä muistaa: joutsenet ovat myös järviemme sulostuttajia. Mikä onkaan ihanampi näky kuin joutsenpariskunnan hiljainen uiskentelu pitkin tyyntä järven pintaa.
Hieno otos.
Lähetä kommentti