Sota-aikana sotilaat purkivat tuntojaan puhdetöihin sekä kirjoittivat luolissaan ja huolissaan viestejä rakkailleen siihen materiaaliin mitä käsiinsä saivat.
Koivun tuohiseen lastuun (kuva alla) on kirjoitettu:
”Terveiseni täältä missä koivut korkeat huojuu kuten tästäkin näkyy. Säilytä tämä muistona sotapakolaisen piilopirtistä. Tällä lastulla on nykyään paperiteollisuus täällä.”
klik
Kuvat olen ottanut Lottamuseossa.
Valokuvatorstai esittelee vuorenpeikon luolia.
15 kommenttia:
Nämä ovatkin ajalta jolloin sodan peikko kummitteli Suomen yllä, toivottavasti sitä peikkoa ei enää maamme yllä nähdä!
Esineet tuolta ajalta ja siellä jossakin tehtynä vähäisillä työkaluilla ovat kyllä kauniita ja nostalgisia.
Onpa hieno tuo laukku. Niissä luolissa tehtiin erittäin hienoja käsitöitä. Eikö Yrjö Kokkokin tarinoinut "Pessin ja Illusian" siellä.
Muistorikkaita lastuja!
Tapsu,
miehet korsuissaan työstivät sekä puuta, nahkaa - että tunteitaan.
Famu falsetissa,
kiitos tiedosta: Pessi ja Illusia on kirjoitettu "luolassa".
Kaanon,
lastuun voi kirjoittaa sydämensä kaihon. Ilon myös. Tunteiden laajan kaaren.
Hienoja muistoja ja kauniita töitä on silloisissa luolissa toteutettu.
Tuohesta saattaa tehdä myös sormuksen.
Isäni veisteli puhdetöinään kattokruunun ja lampetit. Ovat vieläkin tallella veljeni luona. Niihin on koristeeksi kaiverrettu heraldinen ruusu.
Näistä sota-ajan luolista on satu ollut kaukana. Niissä on eletty rankkaa aikaa huoli kodista ja rakkaista sekä taisteluista selviäminen.
Lastumaisen vahva tulkinta viikon haasteeseen.
Lastu löysi kovasti koskettavat lastut tähän haasteeseen...
Hienosti yhfistetty sota-ajan korsut tai luolat tähän haasteeseen. Sitä ne varmasti saattoivat ollakin - ainakin joskus.
Hienosti kehitelty ajatus peikon luolasta. On ollut kaikkea muuta kuin leikkiä, mutta satuja kaikenlaisia on sepitelty niissäkin luolissa, toiset sanoilla toiset käsillään, kuka mitenkin pystyi luolastaan 'pakenemaan'.
Hyräilijällä on pienen pieni puukko ja siinä metallinen tuppi, mitkä hänen isänsä on tehnyt noissa luolissa. Tupen metalli on jostain lentokoneen siivestä ja terä myös, puukon varsi on hienosti veistettyä ja hiottua puuta. Kaunis esine ja hieno muisto.
Mullakin on pari siellä jossain tehtyä korulipasta.Kyllä on taitavia käsiä siellä ollut paljon.
Laukku on kaunis!
Korsu ja luola, lähes sama, miehet näyttää peikoilta wiikon päästä.
Suuri on ollut ikävä noita tehdessä! Kauniita "taideteoksia" sotilaat saivat aikaiseksi!
Kiitokset kaikille muiston jakamisesta :). Ja kenellä on tallella isän tai sukulaisen omin käsin valmistama "sotamuisto", hän omaa aarteen, joka panee nielaisemaan liikutuksesta.
Lähetä kommentti