sunnuntai 21. marraskuuta 2010

illoo elloon, tavalla tahi toesella

Jos immeinen ei tuu Puijjon luo, ni  Puijjo tulloo immeisen luo.

Kuopijjon torille, keskelle mualiman nappoo,  hyö hyppyr'mäkkee ähelsivät yhtenä kirkkaana  marraskuun laavantaena:


Ja hyppyr'mäen juurella, etuvasemmalla, tulj vastaan näky:

Murhemielj männöö mänöjään, ku suap tehhä hyvvee. Onnellissuustutkimus sannoo jotta suurinta illoo suap itelleenkii ku aattaa lähimmäestä. Nämä miehet  taes tietee sen tottuuven. Saha kuluki pölökyllä liukkaasti ees taas ja kirves heilu ku heinämiehellä viikate. Hyvvee mieltä levis ite eistään joka puolelle. Itelleen hyö ei polttopuita tehnä, ihan muu olj mielessä heillä. Pilikkeitä sae ostoo viijjellä eurolla per pussi ja rahat männöö Virvatulen kaotta tarpeeseen.

Kuopion torilla hakattiin lauvvantaena  köyhyyttä halolla piähän.

8 kommenttia:

Ruska kirjoitti...

Eiku sinne Lastu mäkeä laskemaan! Vaikka joskus yön pimeydessä, jos et päivällä kehtaa ;)

arleena kirjoitti...

Olipas mukava tempaus. Keksijälle kiitoksia, harvoinpa sitä auttaessaan saa heti jotain mukaansa. Halkoja kakluuniin tai takkaan tai nuotiolle.
Mutta voihan niistä koota halkopatsaan parvekkeelle tai terassille ja jouluvalot palamaan.

Lastu kirjoitti...

Ruska,
iliman muuta pittää männä kokkeilemmaa, johan tuo ilta on tarpeeks pitkälla jottei kukkaa huomoo jos pyllymäkkee tuolla laskettelen, pahvinpala on jo valamiina outtamassa etteisessä:D. Sitten minulla on tallella lapsuuvesta pikkuisia mäkihyppääjäukkoja. Niitä on kanssa torilla kiva laskettaa (jos ei kukkaan näe... ei kerrota kellekään).

arleena,
hirmuisen hyvältä tuntui tuo auttamisen meininki Kuopion torilla. Kuka tahansa aikuinen sai tarttua kirveeseen tai sahaan ja tehdä polttopuita: ostaa itselleen tai antaa myytäväksi. Mukana oli poliitikkoja mutta myös tavallisia torilla kulkijoita jotka syttyivät ideasta ja tarttuivat "syöttiin".

Halkopatsas onkin hieno ja esteellinen idea. Sen päälle kun pistää jouluvalot palamaan niin tunnelma on metsäinen, täydellinen. Kun joulu saa... ja hyvä tahto ihmisten kesken.

kaanon kirjoitti...

Kuopiolaiset osaavat tuottaa hyvän mielen, tien ihmisen luo.

Simpukka kirjoitti...

Niimpä onnii, hyppyrmäk, kaapunnintalo, iessään kommee joulukuus ja taastalla Savonmuan taevas.
Ostasin ihan justiisa nuita pilikkeitä monta pussia ja panisin tulet takkaan ku varpaat ouvat ihan jiässä.

Lastu kirjoitti...

kaanon,
halonhakkaajia katsoessa tuli mieleen kestävä totuus: antaessaan saa.

Simpukka,
ka terve tuas! Otahha lämpimikses niin monta pussokkoo ku varpaas tarvihtoo. Voe että. Minä tallustelen tiällä huopatöppösissä eikä kukkaa kato ihmeissään, joellaen muillae samanlaeset töpökkäät on. Niillä tarkenoo vua eipä silti, kyllä elävä tulj on aena jottaei. Ku liekin lepatusta kahteloo ni meinoo ihan tulla runo suusta. Mutta koetan malttoo tällä kertoo lurittelemasta, jollonnii kuitennii se runo tulloo sormenpäehin, ei maha mittää :). Kuha lämpimiks huastelen. Kävelin muuten kukkotarjottimen ohi ja uattelin sinua siellä kaakana, kaakana. Lämpimiä terveisiä!

Kutuharju kirjoitti...

Ihan pelkästään tätä murretta lukemalla tulee niin hyvä mieli. Mun päässäni tää kieli liittyy aitouteen, ja ihmisrakkauteen :)
Asuispa lähempänä niin tulisin kuvaamaan ku Lastu laskee mäkeä :) tai laskettais yhdessä (eikä kuvattaiskaa mittään, naurettais vuan)

Lastu kirjoitti...

Kutuharju,

nyt nappoo, männään käs'käessä mäkkeen keskelle mualiman nappoo. Piästetään ilimoille loru jolla loppuu suruporu:

Yksi on Tuomas Tuppurainen
Toinen Taavetti Tappurainen,
Vallan viisasta väkeä,
laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.

Teuvo Pakkala: Viisasta väkeä
Aapinen, 1.p 1908

Oon liittynä savon kielen seuraan, Aakustiin. Ja Savon Sanomissa on lukijoihin värssyjä. Et usko miten naatin. Tae tiijjät sinä sen :) Tännään olj tämmönen:

Tää elämä on kirjavaa
kuin tuo riepumatto,
taekka ennen vanhaan paekattu
tuo liävän vanha katto.

Toesinaan se ilo vettää kirkkaaks
nuamapinnan,
sillon riemu ramahtaa,
ja hyvvyys täyttää rinnan.

Vihakii se pinnan alla
raevokkaana riehuu,
sillon sannoo pahasti
ja sappi ihan kiehuu.

Vuan anteeksi jos sanotaan,
het paremmalta tuntuu.
Sillon nuaman eistä riisutaan
poes ikävyyven huntu.

E.J. (Rautalampi)