Tässä Lastun mies, terve!
Lastu pisti minut kirjoittamaan perjantaipakinan, kun ei itse ehdi. Hän seuraa saaressa päivät pääksytysten haarapääskyjen pesänrakennusta - ellei kalasta kalastamistaan tai ui uimistaan.
*****************************************************************************
Lastun mies:
Kuopion Ikeassa käy viisi miljoonaa asiakasta per...
Näinhän Ikean rakennushanketta perustellaan. Kaiketi tuo luku on vuodessa eikä rakennuksen pystyssä pysymisen aikana. Ainakin paikallinen sanomalehti antoi ymmärtää asian olevan näin. Tällä olettamuksella voimme hieman käydä arvioimaan tuota trafiikkia.
Ikeahan on avoinna sunnuntaisinkin, joten avoinna olon päiviä tulee vuodessa paljon. Vähennetään joulu, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pääsiäinen, vappu, helluntai, juhannus, pyhäinpäivä, sekä itsenäisyyspäivä, niin tullaan arvioon 352 aukiolopäivää vuodessa. Tästä sitten lasketaan tapahtuvaksi 14204 asiakaskäyntiä päivässä. Joku puolikas ihminen jää jakojäännökseksi. Ehkä hän pääsi sisään, muttei enää selvinnyt hengissä ulos eksyttyään käytävän nuolissa. Vai nukahtiko hän kaappiin kokeiltuaan sen sopivuutta makuuhuoneen piilopaikaksi? Tai sitten uusi kansalainen kerkisi tulla maailmaan Ikeassa sillä aikaa, kun kehtoa vielä etsittiin. Saattoihan joku saada käynnillään pestinkin kassalle töihin, ja laskut menivät tästä sekaisin. Näitä puolikkaita ihmisiä on niin vaikeaa hahmottaa, joten antaa niiden olla.
Katsotaanpa nyt sitten tätä kävijätulvaa vähän liikenteen kannalta. Lasketaanpa vaikka niin, että tavanomaisessa linja-autossa olisi 40 matkustajaa. Tuo kävijämäärä sopii siis 355 dösään tai nysseen, mistä nyt sitten tulevatkaan. Ehkä ne tulevat onnikalla, kun Hesan ja Mansen asukkailla on omat liikkeet lähempänä. Kun tuo ihmeliike on arkisin auki 11 tuntia, viikonloppuisin hieman vähemmän, niin laskettaneen arkipäivän tuntien mukaan, vaikka se hieman johtaakin todellista helpottuneempaan ruuhkaan. Viimeisen tunnin aikana ei enää kannata liikkeeseen saapua. Jäisi nimittäin jokin keittiökapustamalli vilkaisematta. Sen vuoksi lasketaan kymmenen tunnin mukaan. Eli 600 minuuttia. Tämän mukaan bussilasti saapuu 101 sekunnin välein. Asiakas astuu bussista ulos joka kaksi ja puoli sekuntia. Tämähän onnistuu tunnetusti hienosti Hesan dösän ruuhkaliikenteessä, kun nyssäkkää ja nassikkaa ei ole mukana. Kepin kanssa kulkeva anoppi jätetään siis kotiin. Ja mitä varten niitä anopin neuvoja kodin sisustuksessa tarvittaisiinkaan?
Nuo 355 onnikkaa kyllä pyörähtävät hyvin Matkuksen uuden liittymän kautta. Vähän mietityttää tuo pysäköintijuttu, kun parin tunnin vierailuajan mukaan pihalla seisoisi parkissa 71 onnikkaa. Pitäisiköhän nuo vierailijat sittenkin työntää farmariautoihin kolmen hengen erissä? Autosta ulos astumiseen käytettävissä olevia ovia olisi silloin enemmän. Siis 4734 farmariautoa päivässä eli 473 tunnissa. Senhän moottoritie vielä vetää ihan nikottelematta sitä pyrypäivää lukuun ottamatta, jolloin puolen tunnin ajan autot rysähtelevät toistensa perään eli 237 Ikean vierailijan autoa on rutussa muiden viitostien kulkijoiden seassa. Tulihan autokorjaamoille töitä, mutta se onkin toinen juttu. Perille silti enimmältään tullaan. Pihalla seisoo silloin 946 autoa. Mutta autas, jos joku jäi Ikean kahvioon syömään lihapullia? Muutama sata autoa lisää seisoo. Ovatkohan ne talvella Matkuslammen jäällä parkissa?
Mitä tästä opimme? Tietysti sen, että Pieksämäen Ideapark on rakennettava kiireimmiten, jotta Matkuksen Ikea ei tukkeudu. Johan se tuuletuskin kaiken sen kalakukon jälkeen siellä Ikeassa menee ylirasitukselle. Entäs jos osa väestä on vielä nauttinut hernekeittoakin?
Siis tässä on nootti Vapaavuorelle, kun hän vielä hetken siellä ympäristöministeriössä häärää. Ei liene vielä luvattua, että Katainen pystyisi hänelle sitä pestiä jatkamaan. Että nyt kiireellä leima kaavaan!
Pakinaperjantai: Raharenki
15 kommenttia:
Olipas hauska pakina. Ihmettelen jo minäkin tätä suunnatonta asiakastulvaa. Ettei vain olisi pilkkuvirhe siinä 5 miljoonassa.
Tai Kuopiosta on tulossa oikea metropoli. Mihin me täällä Suomessa ollaan menossa, kun väki pyörii
Ikeassa ja muissa ostosparatiiseissa.
Töitä ei enää ennätä tehdä muut kuin ostosparatiisien kassat.
Terveisiä Lastulle ja toivottavasti kala nappaa ja uimavedet ovat haaleita ehkä vilpoiset vedet olisivat helteillä mukavampia.
Olipa mielenkiintoinen nimimerkki, tai eihän se oikeastaan ollut nimimerkki vaan titteli, tai selite, tai olihan se kuitenkin nimimerkki kun Lastukin kerran on, tai enhän minä tiedä vaikka olisitte oikeasti Lastun herrasväki...
Siis piti sanomani että Lappeenrannalla ja Kuopiolla on paljon yhteistä, tänne vakavissaan odotellaan Kaakkois-Suomen Ikeaa, iloitaan pian valmistuvasta Pohjismaiden suurimmasta hyvinvointikompleksista ja ylpistellään sillä että ohitimme Helsingin taxfree-myynnissä. Kaipa se on hyvä, Ingvar on viisas mies joka tietää kyllä mihin tuottoisammin kruunusensa kylvää. Kai.
Mieleni on niin ruohottunut, ja pää paahtunut, etten osaa edes ajatella kauppakeskuksia. Hyvä kuitenkin, että Lastun mies osaa:)
Minä lähetän Lastulle lainehilla ja Lastun miehelle vallatonta kesää, hyviä tuulia ja mainioita kala-apajia. Voiskohan sitä uintituulastaa.... ihmettelee Kiirepakolainen ja matkaa takaisin maalle, ruohonjuurille. Huiskis!
Jeeestas! Tämän jälkeen minunkin matikanaivoillani ymmärrän miksi meille ei tullut sitä Pohjois-Afrikan ainoota Ikeaa vaikka piti.
Ottaen huomioon väkiluvun (36 milj pelkästään meillä) niin millä ihme luvulla tuo olisi vielä pitänyt kertoakin!
Mutta oli hauska pakina! Pitääkö nyt vaihtaa blogin nimeäkin, Lastu ja sen Mies, meinaan jos Lastu ei muuten enää malta tulta järvestä pois kuin hetkeksi pääskysten pesintää katselemaan. Yhteispelillä sujuu bloggailukin.
Terveisiä saareen!
Onneksi Lastun mies hoitaa nämä blogihommat ja antaa Lastulle lomaa.
Lomapäivät voi sitten joskus viettää myös yhdessä kiertäen maamme Ikeat, mainio kesälomareissu siis tiedossa teille kahdelle!
Mukava tutustua näin pakinan kautta, Lastun mies!
Teki mieeni lisätä että arvoisa, niin ihanan kuvan aiemista teksteistä on saanut.
En sitten kuitenkaan kehdannut.
Jäin vain miettimään että mistä ne turistilaumat oikein tulevat sinne Kuopioon.
Kun Suomen väkiluvusta ensin vähennetään lapset ja huonokuntoiset vanhukset, me tavaratalot kaukaa kiertävät ja muuten ostokyvyttömät, ja toki myös ne joilla on jo oma Ikea kotikulmila, niin aika monen täytyy piipahtaa siellä useaan kertaan vuoden mittaan.
Mutta kaipa tuohonkin lukuun selitys on, liekö sitten uskottava onkin jo toinen juttu.
Mainio tarina ja mielikuvitusta kiehtovat laskelmat.
Kahdesti olen Ikeassa käynyt, kerran Ruotsissa ja kerran Ranskassa. Molemmilla kerroilla eksyin nuolien labyrinttiin ulospääsyä etsiessäni. Vaikka päätinkin, ettei enää ikinä, silti on ihan pakko päästä Kuopion kalakukon höyryiseen Ikeaan eksymään ja kokemaan varsinainen kansainvaellus.
Yritin miettiä, miten Lastun Miestä kutsuisin. Wikipedia auttoi:
"Lastuttamisella tarkoitetaan sitä, että vanhemmissa ajoneuvoissa vakiolastu (muistipiiri) otetaan pois ja tilalle vaihdetaan virityslastu..."
Vakiolastun kalastaessa ahveniaan Virityslastun pakina liikuttaa tätä blogia ihan sujuvasti, samalla intensiteetillä kuin Vakiolastun pakinat...
Kaikenmoiset laskutoimitukset ovat upeita "lastutoimituksia". Unissammekin näemme nyt varmaan pörrääviä autoja lampaiden sijaan.
Voi, mistä mä saisin tollasen miehen, kuin Lastulla on??
Sehän hoitaa tosi hyvin blogihommatkin, kirjoittaakin yhtä hienosti, kuin lastu ite!
Mutta hyvää kesänjatkoja sulle Lastun mies ja kerro Lastulle myös terkkuja!
Tervehdys Lastun Mies! Hieno pakina. Vaan kyllä Lastulla itsellään on hyvä osa, kun saa laskea pääskyjä. Ne ovat varmaan kaikki ihan kokonaisia - onneksi :)
Kauniita kesäpäiviä teille molemmille!
terve taas, blogiväki,
kommentit on otettu ilolla ja kiitollisuuvella vastaan :) :)
Kun Lastu ja Lastun mies istuskelivat suaressa kesäkeittiössään, Lastun miehen silimät osuvat pöyvvällä makkoovaan taskulaskimeen jolla tämä kalasualiin rammat ja kilot muuntaa euroiksi. Erään kerran tulj verkkoloesta kaks kuhhoo ja kun kuhan kilohinta on 12 euroo, ni johan Lastun mies ilosta parahti, selevitti, paljonko tulloo siästöö, ku ei tarvihe männä torille kalloo hakemaan, vuan het' suap pistee kuhan pattaan. No sitten ku sitä kuhasoppoo hörpittiin, ni hää keksi ruveta laskemmaan Kuopijo-matematikkoo ja Ikea-ennusteita, jollonka Lastu sano Lastun miehelle: kirjotapa sinä se pakina kun minä en kerkii, on niin kiire kahtoo, mittee piäskysten pesänrakennuksesta tulloo. Mies mänj aettaan ja vilikutti männessään. Sitten Lastun mies tulj muistitikun kaessa pihamualle ja sano jotta soppiiko että hää seoraavalla kaapunkireissulla lykkee pakinasa lokkiis, ja Lastuha sano jotta jo vaen soppii.
Nyt Lastu niijoo ja Lastun mies kumartaa kiitokseks kommenteista. Mielj on ilonen. Sitä sammoo koko lokikansalle myö toevotettaan!
Eipä ole lainkaan hasumpaa, että Sinä Lastun mies avustat, kun Lastu ite on kiireinen. Minä en ole vaan osannut ehdottaakaan moista, enkä ite millään näin kesäsesonkina ehdi blogia hoitaa. Se on valitettava tosiasia.
kalstellen menee aikani. Kuhia ei ole tullut saaliiksi, ainoastaan runsaasti ahventa, mutta kyllä niilläkin tienaa, siis kun ei tarvitse käydä niin usein kaupassa ruokaostoksilla.
Hyvää juhannusta Lastulle ja miehelleen.
aimarii,
;).
Näin on: taskulaskimen kanssa kannattaa syöpötellä ahvenia. Samalla kun mättää kaloja mahaan, pistelee rahaa possuun.
Lastu niin toivoo, että Lastun mies innostuu jatkossakin pakisemaan, innostuksen liekki kytee onneksi hällä jo.
Totta. Kesällä ei tue paljon blogatuksi. Nyt olemme kaupungissa "maanpaossa" kun esikoispojan perhe majoittui saareen. Mutta huomenna sinne taas ja ties kuinka pitkäksi aikaa. Ihme paikka. Sinne juurtuu niin että humisee. Netti ei siellä kohise kun linkkiyhteydet eivät toimi.
Ihanaa juhannusta myös sinulle ja miehelle ja kaikille blogiystäville :)
Hih huu, uusi kirkkaasti loistava pakinoitsija on syttynyt! Minä vähän uumoilen että tämä tyyli ei ole Lastua, Lastulla on erisorttinen ääni, Lastulla on kirjallinen ja kuvallinen ääni, tämä ääni on näin 'ensipikalukemalta' älyllisen nokkela, tai niin kuin englantilaiset sanoisivat 'witty', sitä Kutiksen arvostamaa ironista brittihuumoria. Ja sanon tämän nyt ennen kuin luen kommentit, jos Lastu vaik siellä jossain paljastaakin että hänhän se oli, uusi pakina-look sormenpäissään.
Kutuharju,
:)
Lastun miehen tarina syntyi syödessämme. Istuimme saaren kesäkeittiössä ja popsimme kalaa; taskulaskin lojui pöydällä ties mistä syystä ja niitä näitä jutellessa ryhdyimme pohtimaan IKEA-kävijämääräennustettakin.
Pyysin miestä menemään kirjoituspuuhiin aittaan, missä on kone (mutta ei yhteyttä nettiin, mutta muistitikulla, kaupunkireissullansa, voi lykätä tuloksen eetteeriin).
Aittaan meni mies. Ei viipynyt kovin kauan aikaa. Odotellessa katselin pääskysiä. Ja pian tuli mies ulos pakinansa kanssa.
Itsekin vallan ilahduin. Ja mies myös. Näin helppoa delegointi on. Tuttu juttu savolaiselle. Ja mies hämäläinen on kovin vastaanottavainen.
Kiitos kannustuksesta. Toivon, että mies jatkaa pakisemistaan. Viimeksi hän laskeskeli maailman ihmisten hiusten lukumääriä ja päivitteli sitä, miten eräässä kirjassa sanotaan, ettei yksikään putoa päästä tietämättä...
Lähetä kommentti