"Tämä lörpötyslitku saa juojansa puhumaan puutaheinää", hän (jo äitinsä kohdussa puheliaaksi väitetty) kuulee varoituksen sanat, mutta viissiitä, hän valitsee juomansa, kulauttaa merenturkoosin lörpötyslitkun sisikuntaansa, pohjia myöten, ja huomaa, että huilu soi ja musiikki vie siitä huolimatta että sointi ei joka kohdassa kajahda asteikolla, minne tahtipuikko yrittää hänet johdattaa ja aloilleen istuttaa.
Yksi ja toinen ja kolmas (siitä syntyy moni) kääriytyy tänään samaan onneen: valitsee oman tiensä ja höpäjää silkasta ääntelemisen ilosta. Eetteriin ja linnunradalle ja taivahan talikynttilöihin höpötyshuminaa, omaa ääntä, mahtuu. Hänjahänjahänjahän tarttuu huiluunsa ja vastaa kutsuun: soita, soita, soita, lörpöttelyn lumoa ei mikään mahti maailmassa himmennä ei voita.
Valokuvatorstain haastesana on moni.
30 kommenttia:
Taivahan tosi - lörpötyslitku on tehokasta. Joskus on parasta vain varoa sitä.
Hyvin omaperäinen vastaus haasteeseen
Siinä tuli kuva ja runo samassa paketissa - sopivassa määrin nautittuna lörpötyslitku on kyllä ihan mukava juoma, monille:)
lörpötyslitku! hih!
saa kyllä tosiaankin lörpöttämään kun sitä ottaa ;)
Toiset tarvitsevat lorpotyslitkua enemman, monet vahemman. Tama oli kuitenkin hauska kertomus, kuvineen.
Kuvassa niin monta lörpötyslitkua, että jos ne kaikki vetää, menee kyllä jo sanat sekaisin.
Tuota haluaisin testata!
Hieno , omaperäinen haastekuva tarinasta puhumattakaan!
Tätä ainetta on joskus porukalla testattu ja MONI todennut, että tehoaa. Nyt vanhemmiten on alkanut syntymähumala vaikuttaa entistä enemmän, ei enää tarvitse niin paljoa tätä.
Hieno idea, hauskasti kerrottu ja hyvä kuva!
Yhden litkun jälkeen lörpötys, seuraavan jälkeen lörpötyksempi...lörplörpprölp...hiljaisuus.
Moni meistä ei keksisi tällaista haastevastausta-pisteet siitä! :)
-wiltteri-
Kauniin väristä lörpötyslitkua.
Montako annosta yleensä tarvitsee? :)
Monen makuista moneen tarpeeseen :)
Joskus se piristää harvasanaista oikein kummasti!
Ääh, menin sekaisin tuosta lörpötyksestä! Haasteeseen hauska vastine, jota moni ei ymmärtänyt!;)
Pidin lörpötyslitku-jutusta. Mainio. Eivätkä kuvatkaan huonoja ole.
Ensin kun yhden juo, niin hyvin menee ja lörpöttelee, mutta jos juokin kaksi, niin löpröttelee, ja jos juo vieläkin, niin sitten ei enää tiiä mitä jo lösprösttelee!
Oli tää vaan hauska moni!
Mahtavantuntuinen juoma, tuo pitäisi saada kokea. Se voisi tehdä hyvää tällaiselle hiljaiselle mölyäjälle.
Niinpä join minäkin koko päivän lörpöttelyjuomaa, jotta osaisin taas lörpötellä...
Hauska vastaus moni-sanaan
lörpötteleehän sitä mielellään, mutta yhtä mielellään myös lukee, tallaisia mukavia .......
Mukavainen vastaus haasteesee. Lörpötysjuomassa lienee poreita jotka laittavat höpöttämään, ellei sitten ihan alkohoolia.
Oho, tuota minä tarvitsisin, periaatteessa. Osaan olla ihan suosiolla hiljaa vaikka koko päivän (jopa töissä) ja jopa silloin kun pitäisi olla sosiaalinen. Hmm, mutta en ole ihan varma tahdonko tuota, katsella kyllä mutta en kulauttaa ;)
Jopas oli mainio kuva haasteeseen.
Monta "lörpötyslitkua", joka vielä laajenee useammaksi moneksi, eli moneksi sanaksi sanojen perään.
Tuollaista lörpötyslitkua tarvitaan kyllä muutama snapsi, ennen kuin noin hauska lörpötys syntyy. Sopivasti nautittu ja sait monet iloiseksi.:)
Heh, lörpötyslitku -voisi olla aamutuimaan ihan hyväksi, kun ei irtoa sanan sanaa!
aimarii,
totta, voipi käydä niin, että jossain vaiheessa kuuntelijat kaikkoontuvat ja lörpöttelijä joutuu siirtymään yksinpuheluun :)
Inkivääri,
niin, kohtuudella nautittuna lörpöttely voitelee mukavasti elämää. Puutaheinässä on ytyä.
auringonkukka,
puhuu kuin ruuneperi, sanotaan; ehkä herra Johan Ludvig Runeberg on myös maistanut kyseistä litkua.
hpy,
niinpä, kaikki on yksilöllistä. Myös puhumisen, kuuntelemisen, apujuoman tarve :)
Täti-ihminen,
kohtuus kaikessa: lörpöttelyn ja kuuntelemisen välisessä tasapaino-ottelussakin.
Tari,
rohkea rokan syö, kulauttaa lörpötyslitkun. Maljasi, kippis ja kulaus :)
Leijonainen,
hauska, otit esille syntymähumalan ;). Tosiaan, elämässä voi olla monta nousuhumalan kaltaista hurmion hetkeä, kun muistaa leikin ja hulluttelun ja luovuuden ilon - ja unohtaa turhan itsekritiikin. Antaa mennä vaan, kohti auringonsiltaa, sanoin, maalauksin, sävelin :)
Maija,
kiitos lurpslörps-kommentistasi. Vaikka hiljaisuus seuraa, hymy jää huulille :D
Wiltteri,
kiitos!
Pisteillä on kiva leikkiä; niitä voi uittaa lörpötyslitkussakin :)
savisuti,
kaunis on litkun väri, kuin merensini. Harvoin sinistä saa juodakseen, mutta tujaus sitä saa kielen aaltoilemaan...
liisamarja,
yhdessä hömpsyssä on kyllin, kahdessa on yllinkyllin :)
Jenni G Darling,
niin, noissa kekkereissä olisi voinut valita monta muutakin juomaa, mutta seurueen puuskupuhit, luihuiset ja muutama rohkelikko kulauttivat lörpötyslitkua ja voi sitä puuutaheinää puheen pulputuksen määrää sen jälkeen. Paljon oli puhujia, mutta riittikö kuuntelijoita ;)
eem,
totta, ja kun hiljainen alkaa lörpöttää, se vasta onkin tapaus :D
Marja-Leena,
niin, sanoja tulee solkenaan eikä niissä löydy alkua, ei loppua, ei pienintäkään ajatuksen tynkää, mistä ottaa kiinni :)
Reija,
kiitos (kiva kun kuvakin kelepas).
Lörpötyslitkun kulauttaneella kamera keikkui kädessä hiukka holtittomasti kun suu kävi kuin papupata ja tarkkuudet, aukot ja muut säätimet unohtuivat järkikeskukseen, jonka avain oli siinä tohinassa hukassa ;)
Harakka,
oi, loit lörpötyslitkulle hienon polun: yhdestä kulauksesta lörpöttelee, kahdesta löpröttelee, ja jos juo vieläkin, niin jo lösprösttelee! Mahtavaa!
PS
Joskus blogissakin on kiva vain hullutella.. löspröstellä ;D
Zilga,
ole hyvä, otapa lapsillinen. Tämä juoma on valmistettu lapsille ja lapsenmielisille, totisille ja nauravaisille, hiljaisille ja mölyäjille - eli kaikille sallittu! Otetaan yhdessä. Kohta alkaa vaikuttaa... ;D
arleena,
hauskaa, sinulla on lörpötyslitku vaikuttanut koko eilisen päivän... samaa ilotulitusta toivon tällekin päivälle, sillä siitä koituu mukavaa oloa ja meininkiä sekä itselle että muille ;D.
Ilo on kirjoittaa. Ilo on lukea. Ilo on myös valmistaa ruokablogisi KOTONA herkkuruokia :D
Pekka,
hups, olikohan siinä "sitä" itseään. Ehkei sentään, kun lapsosia oli mukana pippaloissa kuin kukkia kesäniityllä. Kyse oli Harry Potter -elokuvamusiikin konsertista ja sen alkutarjoilusta. Säntäsin lörpätyslitkun kimppuun, vaikka minut tunteva kummityttöni (opettaja ammatiltaan) esteli: jospa jättäisit ottamatta, puhetta tulloo muutenkin joskus liijan kanssa :D. Otinpa silti.
Kutuharju,
olet taitava. Osaat olla hiljaa, vaikka paljon on sanottavaa. Toiset eivät osaa olla hiljaa, vaikkei ole mitään sanottavaa
;D. Vai pitänee vaihtaa merkki:
:( Kas noin :D.
Niin, onhan tuo litkun väri vähän erikoinen. Joku kertoi, että sininen on myrkyn väri. Hm. Ei ollut. Vaikutus vain oli tyrmäävä. Puhetta tuli solkenaan. Kuulijoilla oli vaikeuksia löytää sisältöä :D. Mikähän niitä vaivasi?
Marjukka,
lasillinen lasilliselta, sana sanalta, ketju ketjulta, pisara pisaralta, pulputus pulputukselta - siitä on lörpötys tehty. Välillä puutaheinän maiskuttelu tekee ah, niin hyvää.
Tarjuska,
kiitos - ei muuta kuin lörpöttelemisiin, uusin innoin. Yrittänyttä ei laiteta ja yllyttänyttä ei pidättele. Päivään mahtuu paatosta ja aatosta jos minkälaista.
Susupetal,
... ja sitten kun tankki on täynnä, tulppa höltyy, ja pian pursuaa ja tulvii ;).
POSTiA - blogissani. Arvaat warmaan. Ei ole pakkoa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne,
kiitos kivasta haasteesta. Vastaan mönki 4. albumista 4. kuva, jonka taidan pitää esillä tämän perjantaipäivän. Olen niin ujonsorttinen, joskus, toisinaan en yhtään...
Mutta se ei ujostuta vaan harmittaa, etten pääse kommentoimaan sinun sivustollesi. Sama ongelma joidenkin muiden sivujen kanssa. Useat videotkaan eivät näy. Mulla on mäkki ja vissiin aataminaikuinen käyttöjärjestelmä. Siinä kai vika. PC:llä onnistuisi, oletan.
Heh, hauska idea! Lörpötyslientä juodessa täytyykin olla tarkkana, ettei kielenkannat liikaa löysty ;)
Elegia,
totta, liikaa lörpötyslitkua hörppiessä voipi loiskia yli ämpärin :). Ja kukas maljan yli keikkuneen luuttuaapi? Onko vapaaehtoisia?
Ihana!
Krisu,
kiitos.
Hyväntahtoinen lörpöttely antaa luistoa päivälle :)
Lähetä kommentti