sunnuntai 25. lokakuuta 2009
"31"
31.12. on uudenvuoden aatto:
"vuosi vanha vaipui hautaan, riemuineen ja murheineen" (Immi Hellen)
***
Kuunpaisteella
-Voi, äiti, miksi en unta saa?
Sano, äiti, ken ovelle kolkuttaa?
-Tytär, nuku! Kohta on puoliyö,
vain tuuli ovellesi lyö.
-Ei, äiti, se tuuli ei olla voi,
se kummallisesti soi.
-Nuku, nuku! Oven takana on
vain kuumottelu kuutamon!
-Siellä liikahti joku ihminen.
Voi, äiti, kuulitko askelen?
-Ole lapsi! Ohikulkija vaan
löi hiljaisuutta sauvallaan.
-Ei, äiti, hän pääsi jo huoneeseen
ja piilotettiin sydämeen!
-Tytär, siunaa itsesi ja nuku vain!
Kävi rakkaus ovelle kolkuttain.
-Oi, äiti, kuinka on ihanaa!
Kuu paistaa, paistaa ja nukuttaa.
Einari Vuorela: Korpirastas
numerokuvahaaste 31
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Talviaika on alkanut ja uudenvuoden aatto ei ole enää kaukana.
Hyvä 31 ajatus!
hyvä, erilainen idea. hain hetken aikaa kuvasta numeroa, kunnes luin kuvatekstin (:
Kaunis runo. Pianhan se uusivuosikin kolkuttaa.
Ei löytynyt numeroa mutta olihan se tekstissä :)
Hieno, erilainen vastaus haasteeseen!
Einari Vuorelan runo on niin koskettava. Kaunis klassikko.
Uuden vuoden aatto 31. päivä, pian se on. Hyvä vastaus haasteeseen.
Sinulla on "airami" välähtänyt, kun keksit näin hienon vastauksen haasteeseen!
Voi ihmettä, kiitos kun taas jaat taigaasi meille. On tämä uskomatonta, miten sinulla sytyttää näiden haasteiden kanssa.
Minä olen niin jälkijunassa, kun viime viikon olin muissa puuhissa.
Loistoväläys!
Eipä pitkälti enää, kun 31 ja vuoden viimenen päivä on käsillä.
Immi Hellenin riimittelyt ovat minun suosikkejani.
Tutustuin ja tykästyin lähemmin Vuorelan tuotantoon, kun huomasin, että Laura Soinne oli hänen puolisonsa.
Laura Soinne oli satukirjailija ja se on taas pitkä juttu, miten hänet olen löytänyt.
O-ho, tulipas monimutkaista.
"Kävi rakkaus ovelle kolkuttain."
Hieno 31!
Kohta on tämän numeron verran vuotta tuhottu. Kiva erilainen idea haasteeseen.
Kylläpä olikin kaunis runo!
Hyvin owallettu tua uusvuos!
Tämä on kaunis, hieno oivallus !
eem,
kiitos.
Niinpä, aika aikaa kutakin. Ja mitä vanhemmaksi käy, sitä nopsemmin tuntuu aika rientävän.
hheidi,
kiitos kun siirryit kuvasta tekstiin ja pääsit uudenvuoden aattoon :).
Famu falsetissa,
runossa tulee rakkaus lähelle - perille asti :).
Marju,
haastenumero vähän piilotettuna tällä kertaa. Kiva kun et luovuttanut heti :).
Harakka,
kiitos sinulle. Mukava kuulla että pidit :)
arleena,
olen ruvennut kuuntelemaan Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaa, pysähtyen, eläytyen. Varsinkin saaressa lauantai-iltana saunan jälkeen runo-ohjelman äärellä olen virittänyt kaikki aistini vastaanottamaan runojen sanomaa. Ihania hetkiä.
marjukka,
kivasti sanottu: airami välähti :). Oliskohan välähdyksestä kiittäminen onnistunutta kaihileikkausta :D.
unnu,
arvaas mistä vastauksen kekkasin? Eräs hyvä blogiystävä vastasi numerohaasteeseen 49 niin hauskalla tavalla että hyvä tarttui, idea lähti poikimaan :). Kukahan se neropatti on :D.
aimarii,
ahaa, Laura Soinne ja Einari Vuorela ovat aviopari. Kiinnostava tieto.
Laura Sointeen satu Varjojen linnan prinssit alkaa:
”Kaukana, kaukana Pohjolassa kasvoi synkkä, salaperäisen näköinen metsä. Puut olivat kasvaneet siellä niin lähekkäin, että näytti melkein mahdottomalta tunkeutua sinne. Koskaan ei ollut ihmiskäsi kaatanut siellä puuta eikä kukaan ollut astunut sinne jalallaan."
Tätähän täytyy saada lisää. Mitenkähän hyvää tekee aikuisellekin lukea satuja? Hyvänhyvää!
Kaanon,
rakkaudelle voi sanoa joka päivä: kyllä, tervetuloa sisään :).
Zilga,
niin, ja muistatko kun elimme hetken jolloin vuosituhat vaihtui. Mekin olemme syntyneet viime vuosituhannella :).
Arjanneli,
kiva kun runo otti sinut omkaseen. Sitä se rakkaus teettää :).
Marjut,
maailmassa on niin paljon kauniita runoja, niitä on ilo poimia vakkaansa, maistella, syödä ja huomata miten ne 'sielua' ravitsevat.
Hauska idea napata päivämäärä numerokuvahaasteen vastaukseksi. :) Tähtikin on ihana.
Inkataika,
kohta on tähtien aika :)
Lähetä kommentti