klikkoo kuvvoo
Kauan etsin kauan kuljin, kunnes vihdoin numerosarjan loppuun kompastuin ja numeron 52 havaitsin.
Viikonloppuisin olemme paitsi saaressa myös Kuopiossa etsimässä uutta kotia. Sunnuntaina pudotin (melkein) silmäni kuoppaan kun näin miten puutalo oli noin vain niks naks nostettu paikoiltaan kadun kulmauksesta ja siirretty toiseen paikkaan. No, suoraan sanottuna kuoppaan. Ei muuta kuin guuglaamaan. Selitys on tässä (Kuopion sivuilta kalastettu):
Tontilla 2-32-4 oleva leipurimestari Wiikin talo (ns. Jannen talo) sisältyy Kuopion kulttuuriympäristön Strategia ja hoito-ohjeet julkaisuun, jonka kaupunginvaltuusto on 17.12.2007 hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi. Siinä leipurimestari Wiikin talo sisältyy kohteeseen 7, J.V. Snellmanin kotimuseon kulmaukseen.
Luonnoksen mukaisesti Minna Canthinkatu 7 Jannen talo kunnostetaan majoitustiloiksi siten, että myös ullakkotila otetaan majoitustilojen käyttöön sekä olevia kellaritiloja hyödynnetään majoitustoimintaa palveleviksi yhteistiloiksi. Kunnostamisessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon rakennuksen alkuperäistä tyyliä ja henkeä.
***
PS
Seuraan mielenkiinnolla, siirretäänkö talo saneerauksen jälkeen takaisin kadunkulmaukseen. Kuopiossa viisikymmentä- ja kuusikymmentäluvulla kasvaneena mutta muualle muuttaneena (44 vuotta sitten) haikailen puutalojen ja rännikatujen perään, lapsuuteni maisemiin ja kun huomaan, että niitä suojellaan, paluumuutto alkaa saada riemulaulun sointeja. Mun muistuu mieleheni nyt...
Löysin talosta kiintoisia kuvia.
19 kommenttia:
Numero löytyi, mutta talo näyttää olevan ikäänkuin hukassa.
Kai sekin oman paikkansa löytää. Taitaa tulla jykevämmät perustukset, kun noin pitää paikoiltaan nostaa.
On se aika ihmeellistä, kun taloa noin vaan nostellaan. Hienoa, että vanhaa vaalitaan. Toivon, että uusi koti teille löytyy lapsuutesi maisemista.
arleena,
hauska on tämä numerokuvahaaste. Haitanneeko mittää, että haastenumero löytyy pitkän numerosarjan häntäpäästä.
Totta: talo on surkeasti eksyneen oloinen; se huutaa: tahtoo päästä kotiin, takaisin juurille. Otaksun että talo nostetaan takaisin kulmaukseen jahka sille saadaan perustukset ja kellarit sun muut rakennetuksi.
Famu falsetissa,
sanos muuta, noin vain nykytekniikka "heittelee" taloja toiseen paikkaan kuin palloa ja sitten peruutusvaihde päälle ja nosto takaisin alkuperäiselle paikalle.
Kiitos toivotuksesta! Muutto on todennäköinen ehkä ensi kesänä kun mies(kin) jää eläkkeelle. Sitä ennen kartoitamme Kuopion ruutukaavaa ja omaa mieltämme. Mitä missä minne. Kysessä tulee ehkä olemaan loppuelämän koti, joten ikkunasta avautuvalla näkymällä on iso merkitys. Jos jossain vaiheessa liikkuminen vaikeutuu, maisema hellii. Siksi kiertelemme myös Kallaveden rantoja. Järven rannalla ikkunasta näkisi veden sen kaikissa tuulissaan ja tyyneyksissään. Ja veneet. Tutkimme ja haaveilemme.
Onpa erikoinen tapa saneerata! Mutta hienoa, että vanhaa kunnioitetaan jo sen verran, että korjataan.
Minusta oli hauska seurata tässä lähistöllä tehtävää vanhan rintamamiestalon kunnostusta. Se oli painunut yhdestä kulmastaan, mutta hups vaan, se nostettiin tunkeilla ylös sokkelistaan, ja laitettiin fylliä väliin sen verran, että talo seisoi suorassa. Sekin tuntui jo ihan ihmeelliselle, saati sitten tuollainen talon siirteleminen ympäriinsä :)
Joskus on nykyajasta ja -laitteista hyötyä ja iloakin. Ei aina kaikkea vaan tuhota.
Hyvin bongattu haasteeseen!
Toivottavasti mieleinen talo löytyy ränneineen ja pihoineen.
Pari syreenipensastakaan ei olisi pahitteeksi eikä puisia rappuja eteiseen :-)
Hieno katsaus Lastu!
Isossa maailmassa siirretään taloja kaupungista toiseen yhdessä tv-ohjelmassa.
Oispa hauska nähdä tuo Kuopion homma nopeutettuna, kuten ko.sarjassa!
Hieno tärppi viiskakkosesta!
Nykyaikana on kaikki mahdollista, mielenkiintoinen tarina tälläkin talolla.
Ja 52 löytyi !
Hieno löytö numeroksi, vanhan vaaliminen saa ihmisen jotenkin hempeämieliseksi ja korvissa soi riemulaulu tietää vanhaa vaaliva.
Silmäsi olivat kyllä auki, kun tuolta numeron löysit. On hyvä asia, kun vanhaa kulttuuria arvostetaan ja ollaan siihen valmiita vähän satsaamaankin.
Ansku,
muistan kuinka lapsena eräs huvini oli seisoa toljottaa rakennustyömaiden nurkilla ja katsoa miten taloja rakennetaan. Ehkä tämä intohimo on jäänyt, koska pysähdyin suojelutalon kohdalla ja kamera nousi silmille ja sormi painoi nappia kuin itsestään.
Nyt Kuopioon rakennetaan siirrettäviä viipalekouluja. Rakennus on helppo siirtää toiseen paikkaan jos ympäristössä lapset kasvavat, muuttavat opiskelupaikkakunnille pois kotinurkilta ja uusia koulutulokkaita ei näy.
Kiva kun sinulla on paraatipaikka rintamamiestalon kunnostuspaikalle.
Uuna,
oi että.
Lapsuuteni erästä pihamaata reunusti puutalo (vaikka me asuimme kivitalossa). Siellä kasvoivat sireenit ja rännikatu juoksi toisella puolen pihaa, toisella alkoi tori. Pikku Pietarin pihan maisemat.
harmaa susi,
kiitos kun luit, mukavaa kun pidit :)
Arjaaneli,
voi kun voisi jo paluumuuttaa Kuopion. Kyttäisin kaiket päivät, milloin leipurintalo humpsautetaan takaisin koloonsa, entistä ehompana.
Marjut,
rakennusala on varmasti kokenut huimia muutoksia. Todella tuntuu, että kaikki on mahdollista. Toivottavasti laatutekijät otetaan myös huomioon. Talotohtorilla kertoo: terve vanha talo on huippuhieno "juttu".
Kaanon,
ihana, sinäkin vaalit vanhaa. PS Kävimme tuolla matkalla katsomassa erästä huoneistoa jossa olivat paksut kiviseinät ja ikää melkein sata vuotta mutta sisältä (putket, sähköt jne.) kaikki uusittu, koko rakennus. Se on jo myyty, kuulin.
Zilga,
niin. Välillä kun Kuopiossa kävin, melkein nyyhkytin. Tuntui että kaikki vanha revitään alas ja tilalle rakenetaan kolhoa betonia. Nyt on aika muuttunut, onneksi, ainakin piirun verran. Vanha on arvokasta. Vanhaa kannattaa vaalia. Vanha on tunne. Ja tunteet ovat tosia.
Mielenkiintoinen tarina olikin, ja 52 löytyi, mä en varman löydä, jos en omaa syntymävuottani laita, sekin kävi mielessäni,,ehkä sittenkin..!
Harakka,
sinä olet syntynyt samana vuonna kun Helsingissä pidettiin olympialaiset. Hieno vuosi! Olin itse kuuden vanha kun matkustimme Kuopiosta katsomaan kisoja. Silloisilla maanteillä matkaan meni aikaa kaksi vuorokautta: monesti isä joutui pysäyttämään auton kun joku lapsikatraasta voi pahoin. Yövyimme Heinolassa.
Tulen katsomaan blogiisi, joko sinulla on valmiina vastaus numerokuvahaasteeseen :)
Ei muuta kuin hyvä, hyvä!
Tappari,
kiitos, kiitos :)
omasta ja suojelutalon puolesta.
Jep, jep, numerot bongasin!
aimarii,
:)
Tarkka tyttö!
52 löytyi. Toivottavasti ei katoa numero ja talo. :)
Inkataika,
hienoa, löysit näppärästi viiskytkakkosen. Toivotaan että talo taikoontuu takaisin paikalleen hellävaraisesti entisöitynä.
Lähetä kommentti