torstai 2. syyskuuta 2010

Ilo


Talavi tulloo! Jollonnii. Tuas suahaan nähhä valakosta ja puhasta. Suattaa olla niin, vuan suattaa olla toesenniin päein  – sattaa vuan räntee ja rähmee – mutta kuitennii, tulloo mitä tulloo, ollaan ilosia vuan. Tae aenae välillä.

18 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kunnon talavi ku tulloo ja Puijon lavut valamistuu ja muuvallekkii suaristokaapuntii, nii sitä talavista hiihon ilova ej ies kesän helle voeta.

Anonyymi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
arleena kirjoitti...

Valisaa valkoista katsoessa mielikin muuttuu valoisaksi ja ilo nousee pintaan.

pappilan.mummo.vuodatus.net kirjoitti...

Talvi tulee pian ja varmasti valkoistakin tulee! Ilo sitä muistella ja odotella tulevaa...

savisuti kirjoitti...

Kuva on kaunis mutta iloitsen itse kyllä enemmän talvesta ilman lunta. Toki Kuopioon voi luntakin tulla! :)

aimarii kirjoitti...

Oikea, kunnon talvi on ilon aihe, eikähän talvi ilman lunta ole mielestäni se oikea.

Kaanon kirjoitti...

Voeha se olla näinki. Iloa on..

kutuharju kirjoitti...

Tähän iloon on helppo heittäytyä mukaan: tykkään talvesta ihan sikana ;) Mitä enempi lunta, sen parempi, ja sitä kauniimpi postikortti koko maailma :)

Obeesia kirjoitti...

Kunhan ensin saadaan elettyä harmaa marraskuu!

*itKuPiLLi* kirjoitti...

Ihana kuva. Ja juttu sai suupielet kaantymaan ylos pain.

Taalla Kaliforniassa jaa vain haaveeksi tuollaiset ihanat talven ilot. :)

Liplatus kirjoitti...

Kaunista talven puhtautta.
Hieno asenne, "tulloo mitä tulloo, ilolla vastaan otetaan.."

Mk kirjoitti...

Nyt sie yllätit, olin ihan varma että kuvassa olisi vettä.
Tai no, jos tarkkoja ollaan niin onhan siinä.
Vaan eiköhä myö nautita ens täst syssyst, tarjooha sekkii silmänilloo ja raikkait tuulosii ylli kylli.

Lastu kirjoitti...

Kiitos jokkaeselle kommenteista. Iloksanha ne on.

Nyt on niin pimmeetä etten voe kirjottoo enempee, ku uuvvessa koissa on lamput istuttamatta kattoon. Mutta kohta suahaan valloo, jos ei tännään ni jollonnii.

Harakka kirjoitti...

Voi juku, siellä te ootte pimmeessä, ja valonpilkkua ei näy!
Mutta teillä on siellä nyt toisenne, eli miten mahtaakaan käydä teille..taiatte oikeen olla lähellä toisianne, ihanaa!
Mutta mä täällä hassuja puhun, kun mulla on täällä ihan valoisaa kuitenkin.
Hienoa, kun ootte nyt sitten asettuneet sinne uuteen kotiinne jo kuitenkin, onnea vaan sinne !
Ja toivon teille sinne valoa paljon!

Ruska kirjoitti...

Ihanan sinivalkoinen ilo. Tuota kun saisi maistaa tulevana talvena =) En varmaan saisi kyllikseni koskaan tuosta(kaan) kauneudesta.

Lastu kirjoitti...

Harakka,
kiitos onnittelusta. Nyt pesemme lamppuja, jotta saadaan valoa jahka taas pimeä koittaa. Ja ajatella, saareen on matkaa vain puolen tunnin verran - ennen köryyttelimme sinne melkein koko päivän.

Odotan että järvi mikä nyt silmien edessä siintää, jäätyy. Pääsen hiihtämään ja pilkkimään.

Ruska,
eikös vain talvinen luontokin ole ihana. Muistan lapsena tuikkupakkaset, kolmenkymmenasteiset, punaposket ja valkohaget. Viime talvi oli kuin silloin ennen. Jospa ensi talvenakin saa maistaa kaikilla aisteilla vastaavaa. Muistan myös miten nahkamonoissa varpaat olivat jäätyä - ja kuinka kipeää teki kun ne alkoivat kotona "sulaa". Vastakohdat ovat vuodenajoissa hurjat. Kiva olla suomalainen ja kokea "kaikki".

Marjattah kirjoitti...

Hellekesän jälkeen kuva teki iloiseksi. Ja varsinkin kuvateksti :)

Lastu kirjoitti...

Marjattah,
hauska kuulla, että sinuakin talven kauneus ilahduttaa. Kesäkuumuudessa 'jäitä hattuun' -mielikuvalla olisikin ollut kysyntää :)