Voe mahoton, kyllä työ ootta viisaita ihmisiä (kun tulitte tänne ;) niin ja saatte kommentit läpi. Minäpä en saa. Olenko sensuroinut itseni jotenkin, deletoinut ulos? Yritän vaikka millä konstin, olen nimetön, olen nimellä, annan Google-tilin, teen sitä sun tätä mitä neuvotaan; ei, ei ja vielä kerran ei, läpi ei mene. Mulla on nalleyöpuku yhä päällä, kun sisu ei anna periksi ja pakko laulaa ilo ilmoille ja teille, että olette päässeet saaren rantaan. Teen siis uuden postauksen, enhän nyt tuppisuu voi olla kun suu on täynnä sanoja ja mieli iloa:
mm,
miten hauskaa nähdä sinut saarellani, tervetuloa! Olet ensimmäinen, joka saaren rannalle saapuu. Tuulta on purjeissasi, sen huomaan ja olen siitä iloinen. Yhdessä kehittelemme ties mitä.
Ruska,
sinä kaikkien retkien äiti ja saaren rakastaja, tervetuloa, sytytetään nuotio ja juodaan oikein hyvät nokipannukahvit; mikäs meidän elellessä, avarassa maailmassa, wapaalla ja vapaana.
Hallatar,
kiitos toivotuksesta ja tervetuloa saaren taigamaailmaan. Ihanaa nähdä myös sinut, luonnon- ja ihmisenystävä, täällä.
Bloggerissa on mukavaa kun kuvia voi suurentaa yhdellä näpsäytyksellä. Sinunkin kuviasi ja sanojasi ihailen tavan takaa.
Minulla on ollut bloggerissa perheblogi Suloinen Savonmua, joten hiukkasen tuttua tämä on. Siellä kommentointi on ollut vaivatonta, mutta saaren taigassa en ole saanut omia kommenttejani läpi, katsotaan onnistuuko nyt.
Obeesia,
sinä laulujen taikoja, tervetuloa laulamaan ja oleilemaan saarelleni! Laulu on eräs elämän ihanimpia asioita. Exoduksessa lauloin kun saartani vuosikymmeniä kaipailin: Mustalaiseks olen syntynyt... koditonna kuljeskelen nyt. Enää ei tarvitse harhailla eikä itkien laulaa: kaipaus on täyttynyt. (Paitsi että joudumme miehen työn vuoksi olemaan vielä etelän mailla runsaan vuoden joten arjen elän symbolisaarella, mutta viikonloppuja ja lomia todellisessa taigalla...)
On ihanaa lukea, kuinka luovasti ratkaiset saarikaipuusi. Tästä sen jälleen näkee: mikään ei ole mahdotonta, kun keinot keksii ja sitä kautta ilon itselleen luo. Tehdään ahtisaaret mitä erilaisimmista asioista ;)
Tuttavasikin on kekseliäs. Kun on neliön saunoja, miksei neliön saariakin ;)
ina,
tervetulloo, tervetulloo, miten hauskaa kuunnella, kun lasket laulellen vesiä; oi, nyt meillä on saaren ikioma taigalaulu!
Maljamme, ystävät ;)
9 kommenttia:
ONNEA uudelle! Avasin itse bloggerin ja poistin, kun tuntui oudolle. WP tuntui selkeämmälle. Tällaiseen kommenttilootaan en ole vielä törmännyt. katsotaan mitä tapahtuu. pyyntöä ei voitu käsitellä yritä uudelleen, sanoi hän.
miina,
tervetuloa saareen, mukavaa, että olet kanssani, kanssamme ;) Vaikkei saareen ole siltaa, on käytössämme sanojen silta ja ajatusten vaihto kulkea ja kohdata, saada uutta mietittävää tai vaikka vain kuvata sanoin tai kuvin, mitä näkyy.
Muutos on aina haaste. Melkein meinasin ja palata Vuodatukseen, kun omat kommenttini eivät suostuneet tulemaan läpi. Eihän tämä maailmaa kaada, mutta huomasin että se mikä minua vaivaa (tehtävän loppuun saattamisen tarve) nosti päätään ja niin tutkin kaikki asetusten rastit uudelleen ja.. katsotaan, onnistuuko nyt.
No kas, saari-blogi!
En kirjoita vielä paljon, testiksi vain..
Hyvä että löysin, siloitetun tien avulla, muuten en olisikaan ü
En tiedä saako uudelle toivottaa onnea, mutta hyvältä kuulostaa suunnitelmat saaressa. Nähdään siis täällä jatkossa!
Kirjoitinpa sittenkin ü
Hei Pankin talkkari,
tervetuloa saareen; saari ilman Pankin talkkareita olisi jotenkin... vajaa. Kivien kauneus on noussut silmieni eteen Pankin talkkareiden blogin kautta. Olisikin mukava joskus kuulla, mitä geologian opinnoille kuuluu.
Me näemme täällä, tervetuloa!
Taiga on taikaa. =)
Kiitos siun sanoistasi. =))))
*halii*
Hallatar,
tämä vuosi olkoon taigavuosi myös sinulle!
Savon murteessa g lausutaankin k:ksi, joten toden totta: taiga on taikaa.
no niin - tänne siis rantauvuttiin, sanotaan täälläpäin, rannikkoa kun on ja saaristo on. Tuleekohan vuodatuksesta joukkopako, jännä katsoa, mutta ei se ihmekään ole, Kivaa saaristolaiselämää. :)Pakosuunnitelmaa olen itekkin jo harkinnu..hmm..
selma,
tervetuloa saaristosta saaristoon, tänne päin mualimata. En ihmettele, että vesi on elämän alkulähde kohdusta alkaen, niin kiehtova elementti vesi on.
Täällä bloggerissa on kivaa se että kuvat voi napsauttaa suureksi - ei tarvita enää suurennuslasia ;)
Mutta olemmepa siellä tai täällä, Vuodatuksessa tai Bloggerissa, kohtaamme kyllä. Hyvää uutta vuotta sinulle ja kaikille!
Kirjoitin äsken tähänkin, mutta eipä ole tallentunutkaan juttuni. Sen sijaan "julkaise kommentti" nappula heitti minut sivulle, jossa tarjotaan Bloggeria blogipohjaksi..
Tuleekohan tämä nyt.
Mitähän minä kirjoitinkaan. Kai jotain, että saaresta puhuttiin silloin aikaisemminkin. Hienoa, että lastu on ajelehtinut rantaan..
Äsken tapahtui sama ja se johtuikin siitä, että en ollut klikannut tuota Nimi/URL linkkiä
Lähetä kommentti