Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kultarantaa joka kotiin


Kestävä onnellisuus perustuu jaetuille kokemuksille.

Tänä päivänä jaan onneani rahtusen, kun suosittelen  keittokirjaa, jonka syntytarina on muistissa. Jos kirja on loppuunmyyty, kannattaa tehdä retki kirjastoon.

Kustantamossa, missä työskentelin, toimi ideatori, joka otti vastaan henkilöstöltä tulevat kirjaideat ja esitteli ne päättäjälle.

Monet aloittamista vaille valmiit kirjaideat piileskelivät verhon takana, odottivat  löytäjäänsä.  Jälleen kypsyi eräs h-hetki. Hän, joka mitä erilaisimpia kirjoja rakastaa ja niille aikaansa, aatoksiaan ja - vanhanaikaisesti sanoen - sydämensä  antaa, huomasi: kas, tätähän lukijat tarvitsevat, tästä koituu iloa monelle.

Katrin kirja-ajatus lennähti torvet soiden ja lippua liehuttaen keittokirjoista vastaavalle päättäjälle. Ei mennyt kuin minuutti tai korkeintaan kaksi, kun päättäjän pää nyökkäykseen taipui. Näin syntyi Kultarannan keittokirja eli Makujen ja elämysten Kultaranta (toim. Anna-Maija Tanttu).  Sen myötä on jokaisella suomalaisella mahdollisuus järjestää kotonaan Kultaranta-pidot.

"Suomen presidentin kesälinnaan on aina kiinteästi liittynyt sen puutarha, jonka satoa on hyödynnetty monissa aikojen kuluessa syntyneissä resepteissä. Kirja seuraa vuoden kiertoa kuukausi kuukaudelta kauden herkkuja esitellen. Saamme tietää myös, mitä Ruotsin kuninkaallisille tarjottiin Kultarannan illallisilla ja millainen oli Urho Kekkosen oma lohengraavausresepti."

"Kirja avaa tasavallan presidentin kesälinnan puutarhoineen ja sen houkuttelevat ruokatapahtumat, keittiön ja keittöpuutarhan kaikille. Suomalainen ruokakulttuuri kukoistaa Naantalin Kultarannassa  jossa eletään sesonkien mukaan paikallisia herkkuja hyödyntäen. Kirjassa on yli 100 reseptiä arjesta juhlaan."

* * *

Erään kerran pääsin ruokavieraaksi Kultarantaan. Kieleni kiittää makumuistosta, joka  on elävää historiaa: tulevaisuuttakin. Valmistan ruokia kotokeittiössäni uudestaan ja uudestaan.

Useimmat ohjeet ovat kotoisia, yksinkertaisia ja lopputulos on maukas. Viimeksi valmistin kala-vihanneskeiton. Sehän maistui. Niin, ja jälkiruuaksi pumpulikakkua. Olkaa hyvät.

KALA-KASVISKEITTO

4 ahventa tai 1 kuha (runsas 1 kg)
n. 1/2 kg:n pala lohta tai kirjolohta
1-2 porkkanaa
1 pieni kesäkurpitsa
1 iso sipuli
1 pieni parsakaalin kukinto
voita
n. 1 l kalalientä
suolaa
kokonaisia viherpippureita
(kermaa)

* Perkaa ja fileoi kalat. Keitä ruodoista ja päistä liemi.
* Kuori ja suikaloi porkkanat ja huuhdottu kesäkurpitsa. Silppua sipuli. Leikkaa parsakaalin nuppuosa pieniksi paloiksi, kuori varret ja leikkaa viipaleiksi. Leikkaa kalafileet n. 3 x 3 paloiksi.
* Sulata voi kattilassa ja lisää sipulisilppu ja porkkanasuikaleet. Kypsennä sekoitellen muutama minuutti.
* Lisää kalaliemi, suola ja viherpippurit. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää parsakaalin varret, kesäkurpitsasuikaleet ja kalapalat. Jatka kypsentämistä miedolla lämmöllä vielä noin kolme minuuttia ja lisää parsakaalin nuppuosat.
* Lisää lopuksi kiehautettu kerma ja tarkista maku.

PUMPULIKAKKU

3 munaa
2 3/4 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl vaniljasokeria
vajaa 4 dl perunajauhoja
250 g voita

* Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele munavaahtoon.
* Sulata ja kiehauta voi ja lisää se tulikuumana taikinaan hyvin vatkaten.
* Paista pumpulikakkua 180 asteen uuninlämmössä noin 50 minuuttia.

lauantai 24. syyskuuta 2011

tapahtui lauantaina 24.9.2011

Sade rummuttaa lasia. Saarimökkimme on pieni mutta kaikessa pienuudessaan maailmankaikkeus. Heti kun jätän unen tai se minut, muistan: verkoille.

Tapahtui kello 8.45




Koska kuha ei ole tämän kalastuskauden ensimmäinen, kaivan esiin pakastimesta aiemmat kuhasaaliimme ja jo useamman kerran testatun ja hyväksi koetun kalakeittopadan ohjeen kirjasta Anna Bergenström: Joka kokin keittokirja.

KALAKEITTOPATA

Kalakeiton ja padan välimuoto, joka syödään syviltä lautasilta. Kasviksia voi vaihdella, käytä esimerkiksi munakoisoa tai kesäkurpitsaa.

neljälle tarvitaan:

3 kuhafileetä (noin 450 g)
4 salottisipulia (+ 1 valkosipulinkynsi)
vähän voita tai öljyä
1 kesäkurpitsa, 1/2 munakoisoa
1/3 tl rakuunaa
1 kalaliemikuutio (käytin itsekeittämääni kalalientä)
1/2 pkt sahramia (1/4 g)
2-3 rkl vehnäjauhoja
2 dl vettä
2 dl ranskankermaa tai ruokakermaa
1 tomaatti
1/2 pientä porkkanaa
3 lehtisellerin vartta tai vähän fenkolia (jäi pois, kun ei ollut saatavilla)
sokeriherneitä tai vihreitä papuja


Kuori ja hienonna hyvin salottisipulit ja halutessasi valkosipuli (koska kalakaverini ei pidä valkosipulista, jätän sen pois). Kuori porkkana ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Leikkaa kesäkurpitsa ja munakoiso ohuiksi viipaleiksi tai puolikuiksi. Kuori ja nylje tomaatit ja poista niistä siemenet.

Kuullota sipulit ja valkosipuli padassa. Mausta hienonnetulla sahramilla ja rakuunalla. Sekoita joukkoon jauhot ja 2 dl vettä, kuumenna. Lisää kerma ja kuumenna taas. Lisää kalaleimikuutio ja kaikki kasvikset (paitsi tomaatit), myös sokeriherneet (ota muutama pakastepussista) ja lehtiselleri tai fenkolisuokaleet (ne minulta puuttuivat). Keitä kastiketta muutama minuutti. Lisää isoiksi paloiksi leikatut kuhafileet sekä tomaattisuikaleet. Kypsennä hitaasti kannen alla muutaman minuutin ajan, kunnes liha on kypsää.

***

Valokuvatorstaissa on jälleen pitkästä aika vuorossa kuvapeittohaaste. 
Haasteen tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava kuvapeitto teidän kaikkien lauantaiaamustanne. Haasteeseen on tarkoitus osallistua siis vain tuoreilla kuvilla. Kellonajalla ei ole väliä, ottakaa kuva ensi lauantaina silloin, kun teillä itsellänne on aamu. Kuvan kohde ja toteutustapa jää teille itsellenne pohdittavaksi.

torstai 11. elokuuta 2011

lempiväri, -ruoka, -paikka



Sain Tanskulta haasteen - ja tunnustuksen. Kiitos. Mikä on lempivärini, -ruokani ja -paikkani minne haluaisin matkustaa, hän kysyy.

Vastaukseni ovat varmaan joillekin teistä jo tutuista tutuimpia, mutta en osaa näyttää muuta kuin sen polun mitä kohti ajatus lähtee kulkemaan, joten:


Lempivärini?

Väitetään, että lapsi oppii nimeämään  perusvärit neljävuotiaana. Ihmettelen: eikö  aikaisemmin.   No, eihän sillä, minkäikäisenä värit nimeää, ole merkitystä  - vai onko?

Mikä lainalaisuus  on siinä, että yksi- kaksi-kolmivuotiaan muistot putoavat kaivon pohjalle eikä niitä saa ylös vaikka kuinka yritän  ravistella 1946-1949 muistojeni sankoa: tule elämyksen vesi, tule niin kuin se on. Varhaisin värini.

Esiin  nousee vain vuosi 1950. Mikä on värimaailmani? Ei väri, joka siltä ajalta eteeni saapuu, välttämättä lempivärini ole, mutta arvonsa sillä on:  muistan. Ja hymy tulee hyvin kaukaa.

Muistan harmaan talvisen lumipyryn, kun  hiihdän jäätä myöten umpihangessa isän kanssa saareen, jonne nyt vanhana olen palannut.  Tuon lapsuuden ensivärielämyksen vuoksiko  kaipaan mustavalkoisia vanhoja valokuvia?  Vähässä värimaailmassa on kaikki. Harmaa joko kumartaa valkeudelle tai toisin päin: pimeydelle.  Se pureva tuisku ja viima vasten poskiani on jäänyt mieleeni turvaturkkina: edessäni hiihtää isä, jonka selän takana jaksaa nelivuotias mitä vain. Jäiset nuolet osuvat poskiin  mutteivät satuta.

Minun harmaani on täynnä valoa. Minun harmaani on minun isäni. Minun elämäni väri on ollut isän harmaa palttoo, hänen vahva selkänsä ja puusuksensa jotka  lumituiskussa umpihangessa latua edelläni järven jäällä auraavat –  kevyesti kulkea myös sitten kun isä ei enää maan päällä vaella.

Isän huolenpito, hänen isänrakkautensa liekki on harmaa.  Se lämmittää ja sytyttää yhä. Harmaa ei riitele minkään värin kanssa. Harmaa saa vereni kuohumaan: elän.


Lempiruokani?

Juuri nyt pekonihauki.  Palkittu ohje löytyy Savon Sanomien ruokasivuilta linkin takaa. Jätin mausteista chilirouheen pois ja kypsensin uunissa, en grillissä. Haukiko mautonta?  Niin on maukasta että uusiksi menee. Ja uusinnan uusinnaksi niin kuin radio-ohjelmat kesäisin.



Minne haluaisin matkustaa?

Elämä on elettävä eteenpäin, vaikka sen ymmärtää taaksepäin (tai jotain sinne päin)  sanoo Kierkegaard.

Tällä samaisella saarella jonne vanhuuden alkaessa palasin, olin lapsena  yrittänyt pyydystää ahvenia päivät pääksytyksen. Heti kun heräsin, koppasin käteeni haavin niin suuren että olisin voinut upottaa sinne koko pienen ruumiini.  Juoksin polkua pitkin saunalle, käännähdin laiturille, jonka päälle kierähdin makaamaan.  Työnsin silmäni lankkujen rakoihin ja tuijotin  laiturin alla pyrstöään laiskasti heiluttavia ahvenia joita yritin haavilla pyydystää mutten  koskaan  läpi lapsuuteni kesien saanut niitä  kiinni.

Ei se mitään, sanoo ihminen (kun  hyvittelee turhaumaa koska ei halua jäädä pettymyksensä vangiksi). Ei se mitään? Nyt kun  olen vanha ja palannut lapsuuteni saarelle, uistelen joka ilta ja joka aamu ja välillä keskellä päivää ja vastaan ’kyllä’  ihmiskunnan aamulle joka sisälläni jyllää (metsästys- ja kalastusgeenit ovat genokarttaani viritetyt kuin vaaput jotka asettelen veneeseen kun iltauistelulle käyn). Halu on hyvä.  Luulin, etten enää syty kalastuksesta samalla vimmalla kuin lapsena, mutta väärin luulin.

Kalastus on isän peruja. Hän kuoli vuonna 1974, liian varhain, alle kuusikymmentävuotiaana. Hän uisteli. Hän kalasti verkoilla, hän savusti takassa ahvenet ja lahnat, ja minä söin. Sanomalehti rapisi kun kala kypsyi. Ja isän takana minun sisälläni ovat isänisänisät Laatokan Mantsi-saaressa, missä menneet sukupolvet elivät ja kalastivat. Heidät olen johdattanut Kallaveden saareen.

Joka ilta kun käyn uistelemaan, katson taivaalle ja muistan isää. Ei, eivät pilvet ole hän, mutta kun kala käy kiinni ja vapa taipuu, vedän itseni hänen luokseen eikä mitään erottavaa välillämme enää ole, ei varsinkaan sitä mikä meidät erottaa: aika. Me olemme yhtä. Isä, minä olen nyt  vanhempi kuin sinä kuollessasi, mutta tule ja katso minkä minä sain:   ison  hauen.

Niin, vasta nyt vastaan kysymykseen: minne haluaisin  matkustaa. Kalastamaan Lappiin. Uusiin maisemiin – palatakseni kotovesille. Ehkä Tenolle, lohiapajille?  Luin Antti Tuurin Tenolla kalastamassa. Ja minua vietiin. Tenotauti josta hän varoitti -  tai yllytti, miten sen ottaa -, iski samalla voimalla kuin lohi käy kiinni pyydykseen. Antaudun. En pyristele vastaan. Jo lapsena kala vei minua mukanaan, ja nyt kaiken maailman vedet kierrettyäni tiedän että kala vie minua yhä... ties minne.



tiistai 21. kesäkuuta 2011

Terve!


Anna työskenteli aikansa kustantamon tietokirjaosastolla, missä julkaistiin niin keittokirjoja kuin lastenkasvatusoppaita, kaiken kansan lääkärikirjoja kuin Suomen historian pikkujättiläistäkin, monista muista aihealueista puhumattakaan.  Toimittamiensa kirjojen  kautta hänen tiedollinen ja taidollinen  pääomansa laajeni - teoriassa.

Niinpä juupa. Anna tiesi - teoriassa -, miten lapset kasvatetaan, vihannekset viljellään, kalat narrataan,  parisuhde pidetään pystyssä ja mikä on niin sanottu kansanomaistettu tieteellinen totuus kirjan julkaisuhetkellä, onpa kyseessä maailmansodan syyt tai syövän synty. Sieltä tullaan kuitenkin usein seuraavan uutuuskirjan myötä kuperkaikkaa alas toiseen totuuteen sillä mikään muu ei ole elämässä varmaa kuin kuolema, kaikki muu on muuttuvaista. Häilyväistä. Mutta sitä totuutta kuunteleminen mikä h-hetkellä vallitsee.

Niin, se käytäntö. Kasvimaan reunalla ilman kirjaa Anna tuntee olevansa hukassa. Ja kun ihmissuhdekonflikti iskee, hän hiippailee nurkan taakse plaraamaan rakentavan riitelyn opasta, tulee takaisin huulet väpättäen, ettei unohtaisi mitä vastapuolelle tulee  sanoa jotta kumpikin kokee voittaneensa. Ja kauas jää kumpaisellakin kiistakumppanilla kavala maailma.

Mutta ei teoria sormia napsauttamalla käytännöksi taivu. Luettu on sisäistettävä. On työnnettävä sormet syvälle multaan. On hyvä silitellä itseään. Saa sanoa: hyvä tyttö, hyvä nainen, hyvä ihminen, ihan hyvä. Ja sama mieheks.

Kokenut kaiken tietää ja vaivainen kaiken kokee. Anna on sananlasku-uskovainen. Hän, valmiiksi vaivainen, ryhtyy kulkemaan teoriasta kohti käytäntöä ja istuttaa itseensä terveen elämän salaisuuksia. Paluureitti vanhaan on olemassa, jos uusi ruokavalio (se on hänen teoriasta käytäntöön -sarjansa ensimmäinen osa) ei hyvältä tunnu.

Mitä mahtaa tapahtua, miltä tuntua, jos noudattaa parin viikon ajan vähähiilihydraattista ruokavaliota? Ei pottua, ei riisiä, ei pastaa, ei sokeria, ei valkoista vehnäjauhoa. Onhan tuosta kohkattu enemmän kuin paljon.

Ennen ja jälkeen -muuttumisleikki on täyttä totta jo parin viikon jälkeen. Ennen, nopeiden hiilihydraattien aikaan, nälkä tuli syömisen jälkeen kuin hyökkäysvaunu. Pakko oli langeta syömään vähän väliä jottei nälkään menehdy. Mutta jo muutamien uuden ruokavalion jälkeisten päivien jälkeen Anna ihmettelee: olo on kylläinen ja hyvä aina seuraavaan ateriointikertaan asti. Ei turvota.

Onko tämä totta vai kuvitelmaa, hän tuumaa ja astuu vaa'alle. Ei voi olla totta, vaan totta on. Kaksi kiloa on lähtenyt painosta, vaikkei hän millään painonpudotusdieetillä ole ollut.  Tästä innostuneena hän ostaa vaa'an, mikä näyttää sisäelinrasvaprosentit ja kokonaisrasvan. Normaaliarvoja numerot vilkuttavat eikä lukemia 'varttuneella iällä' (kiva termi) tarvitse yrittääkään laskea tämän alemmiksi.

Hän syö kalaa, kanaa, hedelmiä, kasviksia, marjoja, possua, kananmunia ja viisi viipaletta (per päivä)  itse leipomaansa luomuruisleipää. Muu leipä ei enää maistu.  Illalla hän nostaa huulilleen maljan, missä läikkyy tummanhehkuva punaviini.

Elämä maistuu. On ihmeen hyvä tulla kotiin, ikiomaan geenihoitoon. Jospa hän on syntynyt ruisleipä suussaan ja sukset jalassaan ja päässyt vihdoin asettumaan itseensä. Vehnässä hänen ruumiinsa oli väärillä laitumilla.

Yhtenä aamuna Anna heräsi omaan luomulauluunsa. Annan mies, Savoon muuttanut hämäläinen, sanoi laulun kuultuaan: "Voe tokkiisa!"


Annaa innosti kokeilemaan Anja-Reginan ruokavaliokokemus. Kiitos :)

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Valtimossa luomuruisleipäkurssilla


Jos haluat tietää paikan missä Annan ja Tapanin ruisleipähaave toteutui, katso video, joka on kuvattu Puukarin Pysäkillä, juuri siellä, missä he luomuruisleivän taikoja viime perjantaina ja lauantaina taikoivat.

1.4. Matka Kuopiosta alkaa. Rautavaaran jälkeen matka jatkuu kohti Valtimoa.

 Metsän kummitukset kurkkivat kummajaisia: minne on tuo mies, tuo nainen matkalla, mitä heillä mielessään. 





 He ovat perillä Puukarin Pysäkillä kello 14.

Kunniakirjojen runsautta. (He tulevat tietämään: aiheesta.)



Emäntä Anita Ovaskainen on oivaltanut, että taikinajuuren voi myös kuivattaa jolloin se on aina liotuksen ja herättelyn jälkeen käyttövalmis. 



Anna ja Tapani ryhtyvät valmistamaan omaa taikinajuurtaan kuivatusta juuresta. Samalla Anita-emäntä näyttää, kuinka hän valmistaa majatalon suuren leipätaikinan omassa astiassaan. Taikinapytyn reunoilla ja pohjalla on edellisen leivontakerran juurta, joka pian antaa parastaan tuleville leiville. 




Hierrin eli härkin. Tapani aikoo veistää sen itse, jahka hän ja Anna palaavat kotiin. 



Anita-emäntä kaapii vanhaa juurta taikinapytyn reunoilta, lisää haaleaa vettä ja vatkaa vellimäistä seosta voimakkaasti hiertimellä.

Vanha juuri on herkkä heräämään: kuplat tietävät hyvää. Taikinajuuri on juukalaista alkuperää ja ajoittuu 1800-1900 -lukujen taitteeseen.  Juuri jatkaa elämäänsä leipä leivältä.



Samalla aikaa Anna ja Tapani valmistavat kuivatusta juuresta omaa juurivelliänsä, jota vispaavat tunnin välein voimakkaasti. Potkua antavat. Tahto on huipussaan. Siinä sujuu perjantai-iltapäivä ja ilta. Jännittää, ilahduttaa: herääkö juuri, joka saa levätä yön yli kuin myös he.

Iltayhdeksältä Anna ja Tapani vetäytyvät yöpuulle omaan rauhaan pihapirttiin. He kelaavat päivän tapahtumat ja nukahtavat sen jälkeen  oitis. Hirsirakennus tuntuu hengittävän samaan tahtiin. Mielessä on rauha ja uuden päivän odotus.

2.4. 
Lauantaiaamuna kello kahdeksan he hipsivät majataloon aamupalalle. Ohrauunipuuri, karjalanpiirakat, savustettu lampaanleike, kananmuna, karpalot ja mustikat - kahvin ja teen lisäksi - maistuvat kuin elämä parhaimmillaan.

Ja sitten töihin. Alkaa varsinainen taikinan valmistus. Anna ja Tapani lisäävät luomuruisjauhoja seokseen vähän kerrastaan. Yleiskonetta ei avuksi kannata ottaa. Kun oma käsi tutustuu taikinaan, tekee sinunkauppoja, kokeilee tuntumaa - taikinan pehmeyttä ja lujuutta -,  alkaa ystävyyden ja ymmärryksen liitto. Anita-emäntä kertoo, milloin taikina on just eikä melekeen sopiva. Jauhon, veden ja suolan yhteissointi tulee kaukaa vuosisadan takaa. Harmonia on yhtä lailla sävel kuin maku ja mielenrauha.

Molemmat taikinat saavat kämmensyrjällä painetun ristikuvion.  Taikivat jäävät kohoamaan tunniksi.

Anna ja Tapani  käyvät luppoaikanaan Valtimon kenkäkaupassa. 


  ... ja sen jälkeen takaisin töihin. Taikinasta on kadonnut risti, se on kohonnut kauniisti. (Jos haluat katsoa leipomisen videolta, kannattaa klikata ensimmäistä kuvaa. Annan ja Tapanin kokemaan elämykseen - onhan paikka ja opettaja sama -  pääset myös tästä.)


 He ovat nyt limppunsa leiponeet, reikäleipänsä taitelleet. Hyvältä näyttää. Mutta miltä maistuu? Sitä ei vielä tiedä. Ja makuaistia ei voi petkuttaa. Se on jokaisella omanlaisensa. Herkkä. Tarkka. Pettämätön.












Kotimatka alkaa. Autossa tuoksuu lämmin ruisleipä. Kun Anna ja Tapani ovat päässeet mutkan taakse, he pysäyttävät auton ja maistavat. Hetki jolloin he yhdessä leipomaansa luomuleipää maistavat, on  pyhä. 


He ovat hiljaa.

He kääntävät kasvonsa toinen toisiaan vasten. Huulet yhtyvät huuliin, leivänmurut toisiinsa. He  tietävät mitä onni on. Muun muassa. Se on yhdessä leivottu luomuruisleipä.  Juuri tämänmakuinen.

He saivat loppueväinään kuulla Anita-emännältä perustelut, miksi luomuruisleipä maistuu niin hyvältä.

Geenistömme on ikiajoista lähtien tottunut luomuleivän makuun. Esi-isät polttivat kaskea, raivasivat  peltoa, viljelivät viljaa ja esiäidit leipoivat luomuviljasta leipää.

Sodan jälkeen alkoi tehoviljely, väkilannottaminen.  Mutta Puukarin Pysäkin Ovaskaiset eivät keinokasvatukseen ole  taipuneet vaan ottavat vastaan sen minkä luonto tarjoaa. 

Myös Anna ja Tapani ovat nyt tulleet leivän suhteen tiensä päähän. Tai paremmin: alkuun. He pystyvät täst'edes syömään vain itse leipomaansa luomuruisleipää. Ja niin 'vain' onkin kaikki.




sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

...että semmoinen leipä tällä kertaa...

Ruisleipäkurssi on ohi. Toivoin, että opin leipomaan ruisleipää, missä hiiva ei sieraimissa tuoksu, ei suussa maistu. Kuinkas kävi?

 pää pyttyyn

Ruisleipätaikinan juurta, jonka opettaja oli edellisiltana tehnyt meille kurssilaisille valmiiksi,  nuuhkailimme vuoron perään. Happamuus hyvä, odotukset korkealla.  Ei kun leipomaan.


Jos kädet vaihtaisi koneen vatkaimeen, aikaa pyöritykseen kuluisi noin viisi minuuttia. Me harrastimme käsitöitä. Taikinanyrkkeilyä. Minuutit matelivat - ja voimat.

Ruisleivät matkalla uuniin. Ne ovat kyllä kauniita katsella, mutta oioi, valmiina ikävä maistella. Hiiva maistui läpi.  En ollut pettymykseni kanssa yksin. Toisaalta: makuasioista ei voi kiistellä. Jokaisen maku on oikea maku. Hänelle.

Juureen oli käytetty hiivaa ja sitä vastaan haju- ja makuaistini  protestoivat. Ei pettymykseni  maailman murheiden keskellä merkittävä ole, semminkin kun lohdutukseksi sain valmistaa kurssilla parini kanssa  punajuurisämpylöitä, jotka ylittivät riman missä lukee: 'tätä teen uudestaan, niin on hyvää' ja päätyvät reseptiarkistooni.  Toinen herkku oli omenaleipä jonka leipoi kurssin ainoa mies, saksalainen nuorukainen.

Punajuurileipätaikinan väri kuin marjapuuro.










1. PUNAJUURILEIPÄ /  -SÄMPYLÄT (maku: kiva)

2 1/2  dl   vettä
1/2     dl   öljyä
50      g   hiivaa
200    g   punajuurta ohuena raasteena
1        rkl sokeria
2        tl  suolaa
2        dl kaurahiutaleita
n. 2    dl hiivaleipäjauhoja
n. 2    dl vehnäjauhoja

Raasta raaka punajuuri ohueksi raasteeksi. Lisää raasteen joukkoon kädenlämpöinen vesi, öljy ja murenna joukkoon hiiva. Lisää suola, sokeri ja kaurahiutaleet. Alusta taikina kiinetäksi hiivaleipäjauhoilla ja vehnäjauhoilla. Kohota liinan alla 30 minuuttia ja muotoile joko leiväksi tai sämpylöiksi. Anna kohota uudelleen. Paista leipää 200 asteessa 25-30 minuuttia ja sämpylöitä n. 15 minuuttia.

PS (Meidän punajuurisämpylämme kypsyivät syystä tai toisesta 25 minuutissa. Kokeilimme 15 minuutin jälkeen kypsyyttä, mutta ei sämpylän pohja "kopissut" oikaoppisesi.  Uudestaan uuniin vielä  kymmeneksi lisäminuutiksi ja herkku oli valmis.)



2. OMENALIMPPU (maku: tämä vasta hyvää)



11/2     dl piimää
21/2      dl omenasosetta
50        g  hiivaa
1          tl  suolaa
1/2        tl  kuminaa
1/2        dl siirappia
400      g  hiivaleipäjauhoja

Murenna haaleaan piimään hiiva. Lisää seokseen siirappi, suola, kumina ja omenasose. Lisää hiivaleipäjauhoja ja vaivaa takinaa. Anna kohota, Leivo taikinasta limppu leivinpöydällä. Anna limpun kohota ja paista 50 min. Voitele kypsä leipä siirappi-vesiseoksella.

**********************************************************************************

Tulevaisuudessa näen epäonnistumisia ja onnistumisia. Ja paljon yrittämistä. Sisukkuutta. Aion vielä jonain päivänä vääntää ruisleivän, jonka  juuressa ei ole hiivaa mikrogrammaakaan. Periksi en anna ennen kuin onnistuu ja makunystyräni nyökkäävät, kiitos, saanko lisää. Siihen asti ostan Marskin arinaruisleipää, parasta kaupanleipää. Minusta.

Makuaistia ei voi lahjoa. Sen kanssa pärjää kun on rehellinen. Tartun niin monta kertaa kuin on tarvis ruisjauhopussiin ja leivon leipomistani, kunnes ponnistus on "onnistus".  Ruisleivän maku on just eikä melekeen toivomani ja vihdoin voin laulaa heidän kanssaan:

Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
ehk' ei riennä riemuksemme
leipä miesten maatessa;
laiho kasvaa kyntäjälle,
arvo työnsä täyttäjälle.
Lal la la la la lal lal la,
lal lal la lal lal la,
lal la la la la lal lal la
la lal lal la.


lauantai 26. helmikuuta 2011

tarjolla erinomaisia kalaruokaohjeita

 Johan Knutson: Onkiva Runeberg
Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
 Eikä ruokaohje herkuttelijaa hae, jollei herkuttelija ruokaohjetta. 

Terveisiä Kuopion kansalaisopiston kalaruokakurssilta! Postaukseni on pitkä, joten sanon heti alkuun, mikä on pääasia. Tulostakaa ihmeessä lopun kalaruokareseptit, joiden mukaan teimme ruuat ja voi että kuinka hyviä niistä tuli. Ja jos intoa piisaa, kokeilkaa.

Kurssi oli keskiviikkona 23.2. Makuaisti on yhä sfääreissä.

Meitä  on kokoontunut kansalaisopiston opetuskeittiöön 16 innokasta kokkaajaa. Työskentelemme  pareittain. Kukin pari valmistaa yhden kalaruuan, jonka kantaa illan päätteeksi seisovalle pöydälle yhteisesti nautittavaksi. Näin jokainen pääsee maistamaan kaikkia kahdeksaa kalaruokalajia. Mukana on myös salaatteja, leivonnainen ja jälkiruoka. Vesi herahtaa kielelle valmiiksi.

- Ja nyt valitsette parin itsellenne, opettaja kehottaa.
Vieressäni istuva nainen kääntyy puoleeni ja kysyy:
- Ollaanko myö pari?
- Ollaan vuan.

Kun kahdeksan paria on löytynyt, opettaja alkaa huutokaupata  reseptejä.
- Jotkut kalaruuat ovat vaativia valmistaa, toiset helppoja.  Nostakaa käsi ylös, kun kuulette reseptin, jonka valmistus kiinnostaa.

1. KELTAINEN KALAKEITTO + KAURALESEPALAT
2. KEVYT KALAMUREKE + KATKARAPUKASTIKE
3. HAUKIPIHVIT + PAISTETUT JUUREKSET
4. KALAGRATIINI
5. EEMELIN KALALEIVÄT + VIHERSALAATTI
6. KALASALAATTI
7. MUIKKUPIHVIT
8. LOHIPIIRAKKA + SITRUUNAKIISSELI


Päätämme kuiskien Helena-parini kanssa,  ettemme viittaa, vaan otamme vastaan sen, mikä viimeiseksi jäljelle jää.  Ja kas yllätystä, hännille tipahtaa  kaikkein helpoin, kalasalaatti.  Olkoon se onnenkantamoisemme yhteiseen ruokailuhetkeemme.

Miten sujuu kahden toisilleen entuudestaan tuntemattoman  naisen parityöskentely? Yhteisymmärrys syttyy sekunnissa. Kaksi kertaa riisit palavat pohjaan kun innostumme työpisteemme äärellä juttelemaan, ja yhden kerran sitruunamehu lentää lattialle kun puristin on vääränlainen (vika on puristimessa, ei meissä... meidän mielestämme), mutta lopulta olemme valmiit. Nostamme kalasalaattimme pöydälle mestarikokkaajien valmistamien kalaruokien (niiden joista ope sanoi 'vaativa') joukkoon. 

*

Opettaja kertoo ennen herkuttelun aloittamista niksejä.

- Kalafileitä kannattaa pitää pakastimessa tunti ennen kuin viskaa ne  monitoimikoneeseen. Näin ruodot napsahtavat vaivattomasti muruiksi, ja kalamurekkeen massa on pehmeää ja "ruodotonta" kuin poutapilvi.

- Kalan käsittelyn jälkeen kädet kannattaa pestä terässaippualla, jolla kalanhaju lähtee sormista.

- Keraaminen liesitaso on yhtä mainio  leivonta-alusta pullataikinalle kuin kivitaso. Öljynkin keraaminen taso kestää - mutta ei luonnollisestikaan  terävää veistä.

- Jos tuoretta ahventa ei ole saatavilla, pakastealtaan puna-ahven on kelpoa käyttökalaa, jolla ohjeet onnistuvat vallan hyvin.

- Kannattaa valita keittiöön erivärisiä leikkuulautoja: sininen on tarkoitettu kalalle, punainen lihalle, vihreä vihanneksille ja valkoinen mille tahansa. Ruskea lauta sopii esimerkiksi sipulille.



lohipiirakka uuniin lähdössä

haukipihvit ennen paistamista

vihersalaatti ja avokadokastike


paistetut juurekset: porkkanaa ja palsternakkaa, nam



kalasalaatti


muikkupihvit




Eemelin kalaleivät, kalamureke ja salaatit - liian hyvää, sanat kalpenevat

sitruunakiisseli sopii kala-aterian päätteeksi


Kello käy. Ilta etenee. Kukin pari on saanut ruokansa valmiiksi. Täytämme lautasemme noutopöydän kalaherkuista. Istuudumme pöydän ääreen.  Aterioimme hartaina. Kahdeksan erilaisen kalaruuan syönti on yhtä gurmeeta. Glamouria. Taivaallista. Miten eri tavoin valmistetuista kaloista voikin saada niin maittavia, toinen toisilleen yhteensopivaa herkkuja.

Kala on ihme. Ja yhteisen hyvän jakaminen. Jo aiemmin tiesin, mitä on yhteisöllisyys, kun bloggaajien herkut kokivat päivänvalon. Niiden antia olen usein  nauttinut ja toivonut että kiitollisuuteni menee perille. Lisään myös sinne kalakurssin ohjeet.

Pakkaan kalaruokakurssin reseptit eväsreppuuni. Kotini on tätä nykyä paitsi linnani myös kalaravintolani. 

Kirjoitan reseptit myös Sinulle. Ymmärrän mitä tarkoittaa jaettu ilo.  Kunpa jonain kauniina päivänä kokeilisit esimerkiksi Eemelin kalaleipiä, kalagratiinia, haukipihvejä ja paistettuja juureksia, kevyttä kalamureketta ja katkarapukastiketta.   Ja, ja… kaikkia.

Ole hyvä:)

KELTAINEN KALAKEITTO

2 l kalalientä tai vettä ja 4 kalaliemikuutiota
500 g ahven-, kuha-, tai haukifileitä
4-5 keskikokoista perunaa
2 keskikokoista porkkanaa
pieni pala lanttua
2 sipulia
2 tl öljyä
2 tl kurkumaa
1/2 tl inkivääriä
2 dl kermaa
(suolaa)

Kuori perunat, porkkanat ja lanttu ja kuutioi noin 1/2 cm:n kuutioiksi, silppua sipuli pieneksi.
Kuullota hetki öljyssä kasviksia kattilassa, lisää kalaliemi.
Keitä hiljaisella lämmöllä, kunnes kasvikset ovat melkein kypsiä.
Paloittele kala suupalan kokoisiksi paloiksi ja lisää keittoon kerma ja mausta kurkumalla, inkiväärillä ja tarvittaessa suolalla ja anna kiehahtaa.
Tarjoa lisäkkeenä leipää.

KAURALESEPALAT

24 kpl

5 dl vettä
50 g hiivaa
1/2 dl öljyä
1/2 dl siirappia
1 1/2 tl suolaa
3 dl kauraleseitä
9 dl hiivaleipäjauhoja

Pinnalle:
1/2 dl kauraleseitä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Lisää öljy, siirappi ja suola.
Sekoita joukkoon leseet ja jauhot.
Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille.
Ripottele päälle leseitä ja taputtele ne pintaan kiinni.
Leikkaa levy paloiksi.
Anna kohota peitettynä noin puoli tuntia.
Paista uunissa 200 asteessa 15-25 minuuttia.

KEVYT KALAMUREKE

400 g kalafileitä (haukea, kirjolohta)
1 tl suolaa
hiven valkopippuria
2-3 rkl margariinia
2 dl keitettyä ja jäähdytettyä maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 rkl perunajauhoja
2 munaa
roseepippuria
nippu tilliä

Kiehauta maito ja anna jäähtyä.
Voitele hyvin pitkänomainen kakkuvuoka tai pateevuoka.
Jaa kala pienemmiksi palasiksi.
Pane kaikki ainekset maitoa ja tilliä lukuunottamatta koneen kulhoon. Käynnistä kone ja lisää maito syöttösuppilon kautta.
Lisää tilli ilman varsia.
Anna koneen käydä kunnes seos on tasaisesti hienontunut.
Kaada taikina vuokaan.
Peitä se alumiinifoliolla.
Paista joko vesihauteessa (uuni 175 astetta) tai alhaisessa 125 asteen lämmössä noin tunnin verran.
Tarjoa tillillä maustetun katkarapukastikkeen kanssa:

KATKARAPUKASTIKE (edellisen ohjeen) kalamurekkeelle

3 rkl voita
1 rkl tomaattipyrettä
3 rkl vehnäjauhoja
4 dl kalalientä
1 dl kermaa
150 g katkarapuja

Sulata voi kasarissa ja lisää tomaattipyre ja kuullota hetki, lisää jauhot ja jatka kuullotusta, lisää kuumaa kalalientä vähän kerrassaan koko ajan sekoittaen. Anna hautua 10 minuuttia, lisää kerma ja katkaravut (ja hienonnettu tilli), kuumenna (älä keitä) ja tarjoa kalamurekkeen kera.

HAUKIPIHVIT

0,5 kg haukifileetä
2 kananmunaa
2 dl kuohukermaa
3 tl suolaa
0,5 ruukkua tilliä ja/tai ruohosipulia
pala purjoa
tuoretta rakuunaa tai timjamia

Sekoita kaikki ainekset keskenään tehosekoittimessa, lisää viimeiseksi kerma ohuena nauhana tehosekoittimen koko ajan käydessä. Muotoile taikinasta pihvejä. Kasta kädet välillä kylmässä vedessä. Paista pihvit molemmin puolin kypsiksi pannulla. Pihvit voi kypsentää myös uunissa tai kiehuvassa vedessä tai kasvisliemessä.

Vinkki: Voit maustaa pihvit myös muilla yrttimausteilla tai laittaa ripauksen chiliä pienen potkun antajaksi. Voit paistaa pihvit myös lettupannussa niin saat tasaisen pyöreitä ja pieniä pihvejä.

PAISTETUT JUUREKSET

2 porkkanaa
2 palsternakkaa
öljyä
suolaa ja pippuria
ruohosipulia

Leikkaa porkkanat ja palsternakat ohuiksi viipaleiksi. Kuullota ne kypsiksi oliiviöljyssä ja mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele hienonnetulla ruohosipulilla. Tarjoa haukipihvien kanssa.

KALAGRATIINI

n. 600 g kampelaa, siikaa tai muuta kalaa, esim. kuhaa
n. 100 g purjoa
0,5 tl rouhittua valko- tai mustapippuria
2 dl hyvää kalalientä
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 rkl sitruunamehua

Kuorrutuskastike:
haudutusliemi (3 dl)
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl ruokakermaa
100 g sulatejuustoa (esim. yrtti)
1 tl kuivattua rakuunaa

Perunareunus:
4 dl perunasosetta
1 keltuainen
2 rkl voita tai margariinia
(ripaus muskottia)

Pinnalle: juustoraastetta

Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi. Mausta kalafileet pippurilla. Jaa purjoviipaleet kalafileille ja taita fileet kahtia. Nosta voideltuun uunivuokaan. Kaada päälle kalaliemi ja viini. Peitä foliolla ja kypsennä n. 15 minuuttia 200 asteessa. Kaada liemi vuoasta kattilaan. Sekoita kerma ja vehnäjauhot sekaisin ja kaada seos kalaliemeen. Kuumenna sekoittaen ja keitä pari minuuttia. Lisää sulatejuusto nokareina ja sekoita, kunnes juusto on sulanut. Sekoita joukkoon rakuuna. Kaada kastike kalojen päälle vuokaan.

Sekoita kuuman perunasoseen joukkoon keltuainen sekä voi ja pursota se kalavuoan reunoille esim. ruusukkeina. Ripottele pinnalle juustoraaste ja gratinoi eli kuorruta 225 asteessa uunissa n. 10 minuuttia. Jos ruoka on kylmä eli valmistit sen jo edellisenä päivänä, kuorruta 200 asteessa 20 minuuttia, että ainekset lämpenevät kunnolla.

EEMELIN KALALEIVÄT

400 g kalafilettä
2 kananmunaa
1 tl suolaa
ripaus valkopippuria
1/2 tl valkosipulipulveria
1 pkt grahampaahtoleipää
50 g margariinia

Hienonna kala monitoimikoneessa. Lisää kananmuna ja mausteet. Pyöräytä massa tasaiseksi. Lado leipäviipaleet tiiviisti työlaudalle ja kaada kalamassa leipien päälle. Levitä lastalla tasaiseksi. Paista kalaleivät rasvassa pienissä erissä paistinpannulla, kalapuoli pannua vasten. Käännä leivät ja paahda leipäpuoli. Tarjoa salaatin kera.


VIHERSALAATTI

pieni pala jäävuorisalaattia silppuna
3 kevätsipulia varsineen silputtuna tai purjosilppua
5 tomaattia kuutioina
5 pientä kypsää perunaa kuutioina

Sekoita salaattiaineet kulhossa ja siirrä laakeaan tarjoiluastiaan. Laita jäähtymään jääkaappiin.
Valmista kastike:
Kuori 1 avokado ja soseuta puolen sitruunan mehun kera sauvasekoittimella. Lisää ripaus valkopippuria ja 5 ruokalusikkaa kevytmajoneesia. Lusikoi kastike salaatin päälle.

KALASALAATTI

200 g perattua savukalaa (esim. savulohta)
1 dl pitkää riisiä raakana
1/2 kalaliemikuutiota
2 1/2 dl vettä
1 pss herne-maissi-paprikaa
pala tuoretta kurkkua
1 omena
tilliä

Kastike:
1 dl appelsiinimehua
1 rkl sitruunamehua
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1/2 dl öljyä

1. Keitä riisit kypsäksi kalaliemessä. Jäähdytä.
2. Paloittele kala, kuutioi kurkku ja omena. Sekoita ainekset (myös herne-maissi-paprika).
3. Sekoita kastikkeen aineet ja tarjoa erikseen tai kaada salaatin joukkoon.

MUIKKUPIHVIT

400 g isoja muikkuja
1 tl suolaa
1 tl kuivattua tilliä
1 tl roseepippuria
50 g voita
1 dl ruisjauhoja

Perkaa ja fileoi muikut. Sekoita mausteet. Lado puolet muikuista työlaudalle toisistaan erilleen nahkapuoli työlautaa vasten. Ripottele mausteet fileille. Lado loput muikut maustetun fileen päälle nahkapuoli ylöspäin. Leivitä muikkupihvit ruisjauhoissa. Laita pannulle nokare voita. Kun voi olla kullanruskeaa, laita kalapihvit paistumaan ja paista kypsiksi miedolla lämmöllä. Tarjoa tillimuusin kera.

LOHIPIIRAKKA

6-8 annosta

Taikina
150 g voita
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 prk (200 g) kermaviiliä

Täyte
1 dl puuroriisiä
2 1/2 dl vettä
1/2 kalaliemikuutiota
1/2 tl suolatonta sitruunapippuria
3 kovaksikeitettyä munaa
1 dl hienonnettua tilliä
200 g kevyesti tuoresuolattua kirjolohta tai kylmäsavukirjolohta

Sekoita pehmeään voihin jauho-leivinjauhoseos. Lisää kermaviili. Sekoita taikina tasaiseksi. Muotoile taikina suorakaiteen muotoiseksi ja kääri kelmuun. Anna kovettua jääkaapissa. Keitä riisejä 10 minuuttia kalaliemikuutiolla maustetussa vedessä. Mausta kypsä riisi sitruunapippurilla. Viipaloi munat ja kirjolohi. Jaa taikina kahteen osaan, jätä toinen osa hieman toista suuremmaksi. Kauli pienempi taikinanpala leivinpaperin päälle n. 30 x 15 cm:n kokoiseksi suorakaiteeksi. Levitä pohjalle jäähtynyt riisi, munaviipaleet, tillisilppu ja kalaviipaleet. Jätä n. 1 cm reunoista täyttämättä. Voitele reunat munalla. Kauli lopputaikina hieman pohjaa suuremmaksi suorakaiteeksi. Nosta taikina piirakan päälle. Tasoita reunat taikinapyörällä. Sulje reunat veteen kastetulla haarukalla painamalla. Koristele pinta halutessasi yli jääneillä taikinasuikaleilla. Voitele pinta munalla. Pistele haarukalla. Paista 225 asteessa uunin keskiosassa n. 20 minuuttia.

SITRUUNAKIISSELI

4-6 annosta

3 kananmunaa
3/4 dl sokeria
7 dl vettä
3 rkl perunajauhoja
(2 rkl sitruunankuoriraastetta)
1-2 dl sitruunamehua
(1-2 dl kuohukermaa)

Koristeeksi kermavaahtoa, strösseleitä, sitruunamelissan tai mintun lehtiä.

Riko kananmunat kattilaan ja vatkaa kevyesti sokerin kanssa sekaisin. Lisää vesi ja perunajauhot sekä halutessasi kuoriraaste (muista pestä sitruuna hyvin). Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee ja pulpahtaa pari kertaa. Nosta pois liedeltä, anna jäähtyä hiukan. Sekoita joukkoon sitruunamehua makusi mukaan. Lisää tarvittaessa sokeria. Jäähdytä kylmäksi. Vaahdota kerma kovaksi vaahdoksi ja sekoita kiisselin joukkoon, jos haluat kermaisen jälkiruoan. Voit halutessasi pursottaa kermasta vain nokareita koristeeksi. Ripottele pinnalle kuoriraastetta tai strösseleitä ja laita pieni vihreä lehtitupsu koristeeksi.

Vinkki: Painele leivinpaperia raastinraudan päällä ja raasta sitruuna sen läpi. Irrota paperi. Raaste on kaikki tallella käyttöä varten.

maanantai 20. joulukuuta 2010

lumivalkoisia koristeita (ynnä muuta)



mustaa ja valkoista: oi kuusipuu

*

PS Aiheesta toiseen:  jouluterveiset myös Australiasta:

kukkivan eucalyptuksen ikuisti tytär 

*

PS 2 Vielä yksi oi kuusipuu -kuva ynnä kylkiäinen, tällä erää Kuopion torilta. 
klik

PS 3 Tekisi mieleni vielä etsiä kuusikuvia, mutta lanttulootan teko odottaa. Tässä ohje. Sen parempaa lanttulaatikkoa saa hakea. Uskallan kehua koska ohje on naapurin (ajalta jolloin asuimme Helsingissä)  ja olen syönyt tätä maailman parasta lanttulaatikkoa ähkyyn asti koko vuosikymmenten kestäneen naapuruuden ajan. Hän antoi omatekemänsä laatikon meille  aina joululahjaksi, mutta kun muutimme Kuopioon, pyysin reseptin ja jaan sen tässä nyt kaikille.

Essu vyötäisille, kapusta käteen, musiikki täysille ja hommiin:


KERMAISEN PEHMEÄ LANTTULAATIKKO

2 lanttua
vettä, suolaa
2 dl kermaa
2 rkl korppujauhoja
150 g voita
2 munaa
1 - 1 1/2  dl siirappia
suolaa
valko- tai mustapippuria
pinnalle korppujauhoja

1. Kuori ja paloittele lantut. Keitä lohkot pehmeiksi suolalla maustetussa vedessä.

2. Survo lantut. Lisää joukkoon kermassa liotetut korppujauhot, pehmeä voi ja kevyesti vatkatut munat. Mausta siirapilla, suolalla ja pippurilla.

3.Kaada seos uuninkestävään pataan tai vuokaan. Tee pintaan ristiviillos ja ripottele päälle vähän korppujauhoja. Kypsennä laatikkoa 175-asteisessa uunissa parisen tuntia.
 HYVIKSI HAVAITTUJA KÄYTÄNTÖJÄ:
1. Voin määrää olen vähentänyt, olen käyttänyt ehkä n. 100 g. 2. Muistaakseni olen aina käyttänyt kuohukermaa. 3. Siirappia olen käyttänyt n. 1 1/2  dl
4. Olen aina käyttänyt jauhettua valkopippuria, en mustapippuria.
   - Kannattaa maistella seosta ennen vuokaan kaatamista, että saa lanttulaatikkoon  mieleisensä maun!
5. Kannattaa jättää vuokaan jonkin verran kuohumisvaraa! (Minun seokseni on aina ollut niin löysää, että enpä juuri ole saanut syntymään näkyvää ristiviillosta.)


tiistai 10. marraskuuta 2009

Syömään :)


Heisuli vei!

Bloggaajien herkut -keittokirjassa on jo nyt tarjottavana nautintoja moneen makuun ja tarkoitukseen. Ohjeet ryhmittelin bloggaajien aakkosjärjestyksen mukaan, jotta alkuperäisille lähteille pääsee näppärästi bloggaajaa klikkaamalla. Lisää saa tulla aina kun mieleen juolahtaa. Olen päässyt mukaan hyvään makuun. Kiitosta, kiitosta!


PS Jos olen unohtanut jonkun resepteistänne, toivon, että lusikka kilahtaa, niin minulla välähtää ja tulen noukkimaan ohjeen myös tälle yhteiselle tarjottimelle.



1. AIMARII: POLLEN SUURET SAAPPAAT


KANAKLIMPPIKEITTO


Tarvitaan:
n.1 litra vettä
kasvisliemikuutio
maustepippureita muutama
450 g kanasuikaleita (tai broilerin), maustamattomia
pari porkkanaa
pala lanttua
pala selleriä
pala palsternakkaa
2-3 perunaa, jauhoisia mielellään (koosta riippuen)
sipuli
pätkä purjoa
curryä
klimpit:
50 g öljyä
1dl vehnäjauhoja
2dl keitinlientä
muna
hitunen suolaa

Valmista ensin keitto puolikypsäksi:
Laita vesi ja liemikuutio kiehumaan, joukkoon pippurit
Kuumenna öljyä paistinpannulla ja kuullota suikaloidut juurekset ennen niiden kattilaan lisäämistä.
Ruskista kevyesti pienityt kanapalat ja lisää pannulle myös curry. Yhdistä keittoon.
Paloittele sinne myös perunat.

Tee klimpit:
Sulata niitä varten rasva tai öljy. Kiehauta siinä jauhot hyvin sekoittaen. Lisää neste hyvin vatkaten ja kuumenna kiehuvaksi.
Jäähdytä seosta vähän ja lisää muna ja (suola). Sekoita
Nosta kahdella lusikalla klimppejä keittoon ja anna keiton kiehua, kunnes klimpit nousevat pinnalle. Jos liemi on käynyt vähäksi, lisää vettä.
Valmiin keiton päälle voi ripotella runsaasti leikattua persiljaa.
Maistuu keitoista tykkääville esim. rouheisten-porkkanasämpylöiden kanssa.
Helpommalla kyllä pääsee, jos tekee keiton pakastejuureksista ja jättää klimpit pois, mutta se on sitten eri keitto.


*
AHVENKEITTO KAHDELLE
Liemi:
½ l vettä
1 sipuli, lohkottuana
1-2 porkkanaa lohkottuna (koosta riippuen)
pala selleriä lohkottuna
pala palsternakkaa lohkottuna
kalan perkeet
kalamaustetta 1tl
ripaus suolaa
Keitä noin ½tuntia, jolloin maku on irronnut liemeen.
Siivilöi liemi
Keitto:
Siivilöityyn liemeen
1 porkkana ohuina siivuina
1 sipuli silppuna
2-4 peruna paloiteltuna

Tarkista neste. Lisää vettä, että juurekset peittyvät reilusti.
Kun keitto alkaa kiehua, lisää nyljetyt ahvenet ja keitä niitä muutama minuutti
( niin kauan, että liha irtoaa ruodoista)
Nosta kalat pois ja selvitä lihat ruodoista. Anna keiton kiehua, kunnes juurekset ovat kypsiä
Lisää ruokakerma 2dl ja anna kiehahtaa.
Ota liedeltä ja lisää ahvenpalat
Ripota tillimurskaa runsaasti päälle
Tarkista suola
Hauduta hetki


ROUHEISET SÄMPYLÄT
Rouheiset porkkanasämpylät, joiden leipomiseen innostuksen kipinä tuli siskoltani. Hänen sämpylänsä ja pullansa ovat huippuherkkua, mutta ovat sämpylät ruvenneet onnistumaan minunkin hyppysissäni.

Sämpyläohjeeni:
5 dl rasvatonta piimää,
1-1½tl suolaa
2-3 rkl siirappia
1 pala hiivaa
100-150gr voita
Rouheisia sämpyläjauhoja niin paljon, että tulee hyvin löysä taikina.
Porkkanaraastetta 2-3 porkkanan verran.
uuni 200 / n.20 min (riippuu uunista)

Harmittavaa, ettei taikina joskus noussut. Nyt lämmitän kulhon ja piimän, ennen kuin liotan hiivan. Lämmitän myös porkkanaraasteen sen lisäysvaiheessa.
Annan taikinan nousta hyvin.
Kaadan koko taikinan kerralla (tai kahdella) pöydälle rouhejauhokasaan ja pyöritän noin 20 sämpylää, jotka annan nousta liinan alla ennen paistamista. Taikina on tarttuvaista leipoa, mutta onnistuu, kun jauhottaa kätensä silloin tällöin.
Sämpylät saavat nousta vielä pellillä.

Paistamisen aikana kostutan sämpylöitä suihkuttamalla uuniin vettä sumutinpullosta, tulee rapeampi kuori.


Maistuvaa arkiruokaa ja suhteellisen edullista.

* * *




2. ARLEENAN SANOMAT JA KOTONA

SVEITSINLEIKKEET BROILERISTA















3 broilerin rintafilettä naturel
6 viipaletta savukinkkua
6 viipaletta emmentaljuustoa
Leivitykseen
1 muna
2 rkl vettä
korppujauhetta
vehnäjauhoja
1 tl paprikajauhetta
1 tl chilijauhetta
1 tl suolaa
Paistamiseen rypsiöljyä

Nuiji broilerifileet ohuessa pakastepussissa ohuiksi leikkeiksi. Laita kullekin leikkeelle kinkku- ja juustoviipaleet. Käännä leike kaksinkerroin taskuksi.
Sekoita vatkattu muna ja vesi lautaselle. Sekoita toiselle lautaselle korppujauhe, vehnäjauhot ja mausteet. Kasta leikkeet munaan ja sen jälkeen jauhoseokseen.
Kypsennä öljyssä noin 5 minuuttia kummaltakin puolelta.
Leikkeiden seurana tarjosin basmatiriisiä ja tomaatti-rucolasalaattia. Mehukasta ja hyvää oli.


UUNIPERSIKAT













Pese ja halkaise persikat, poista kivi. Sekoita notkeaan oivariiniin intiaanisokeria ja mantelijauhetta. Upota seos persikan siemenkoloihin. Ripottele pinnalle mantelilastuja. Kypsennä uunivadissa 200-asteessa noin 20 minuuttia. Nauti vaniljakastikkeen kera.

***


3. DEMETRIUS


SARDIINIA SAIMAALTA
Ainekset:
  • Lasipurkkeja vetoisuudeltaan 0,5-1 ltr. Kurkkupurkit käyvät oikein hyvin, kunhan kannet ovat ehjät. Purkkeja ei tarvitse erikseen desinfioida.
  • 5 kg pikkusärkiä (Ne saa varmimmin väärään aikaan tai paikkaan lasketusta harvanpuoleisesta muikkuverkosta, myös katiska voi niitä antaa.)
  • kylmäpuristettua rypsiöljyä, suolaa, kalamaustetta/kuivattua tilliä, tomaattipyreetä.
Valmistus:
  • Poistetaan särjistä päät ja suolisto. Suomustus ei ole tarpeen. Pilkotaan kalat paloiksi ja mätetään lasipurkkeihin niin että purkit melkein täyttyvät, sullotaan kevyesti.
  • Keitetään säilöntäliemi 0,5 litrasta vettä, veden kiehuessa lisätään suolaa 70g, muutama hyppysellinen kalamaustetta ja 100g tomaatipyreetä. Sekoitetaan.
  • Kaadetaan purkkeihin ensin loraus rypsiöljyä, sitten säilöntälientä niin että kalat melkein peittyvät ja vielä lopuksi loraus öljyä.
  • Kierretään kannet kiinni ja laitetaan purkit kylmään sähköuuniin uunipellille. Käännetään lämpö 120 C:een noin tunniksi. Kun purkeissa näkyy pientä kuplintaa, pudotetaan lämpötila 105 C:een. Viiden tunnin kuluttua käännetään lämpö pois ja annetaan purkkien jäähtyä 6 tuntia uunissa.
  • Tarkistetaan että kannet ovat menneet lommolleen, jolloin umpiointi on onnistunut. Säilytetään jääkaapissa tai kylmiössä
Syödään leivän päällä (se leipä ei voita eikä makkaroita tarvitse), sopii myös perunan tai makaronin lisukkeeksi. Purkit säilyvät jääkaappilämpötilassa hyvinkin puoli vuotta, tai säilyisivät elleivät tulisi sitä ennen syödyksi. Jos joku purkki ei ole umpioitunut, syödään se viikon sisällä valmistamisesta.
Särkien sijaan voi toki käyttää myös pikkuahvenia, joista poistetaan perattaessa pään ja sisälmysten lisäksi selkä- ja vatsaevät. Muikusta tulee myös hyvää purkkikalaa, silloin päätkin kannattaa jättää poistamatta ja kypsymisaikaa voi lyhentää 4 tuntiin.
MATTI JA MAIJA MATIKAN MÄTIMAITIMAKSAHERKUT
Tämä ohje on jo julkaistu blogissani tammikuussa, matikankutua odotellessa. Tässä se tulee uusintana, koska made on aina kehujen väärti.
Pyydetään tammi-helmikuussa suurehko määrä ei-vielä-kuteneita mateita, kumpaistakin sukupuolta edustavia. Urheimmat pyytävät ne yön pimeydessä madepilkillä. Laiskemmat kalastajat käyttävät verkkoa. Jotkut pyytävät ne naapurin kalastavalta vaarilta tai jopa kalatiskiltä.
Nyljetään mateet. Avataan vatsat varovasti ja otetaan talteen sukusolut sekä maksat. Muut sisälmykset nakataan supikoirille. Itse mateesta syntyy herkullinen keitto tai muhennos. Myös savustettu matikka on hyvää, mutta savustettavia mateita ei kannata nylkeä lainkaan. Suurimmat herkut ovat kuitenkin ilman muuta maksat, maidit ja mädit.

Irrotetaan mäti mätipusseista tarmokkaasti puristelemalla (sottaista puuhaa). Sekoitetaan joukkoon runsaasti hienoa merisuolaa ja hienoa sipulisilppua. Pakastetaan vähintään vuorokaudeksi, nälän yllättäessä tuntikin riittää.

Laitetaan maksat kattilaan, lisätään vettä sen verran että ne peittyvät. Keitetään varttitunti, veden kiehuttua lisätään joukkoon merisuolaa ja tilliä.
Laitetaan maidit kattilaan, varotaan särkemästä maitipusseja. Lisätään vettä sen verran että ne peittyvät. Keitetään varttitunti, veden kiehuttua lisätään joukkoon merisuolaa ja tilliä sekä maidin mietoa makua vahvistamaan sitruunapippuria tai kalamaustetta. Keittämisen jälkeen poistetaan vesi ja heitetään nokare voita kattilan pohjalle ja haudutetaan miedolla lämmöllä toiset 15 minuuttia (se poistaa niistä ylimääräistä nestettä).
Mäti syödään kaviaarin tapaan kylmänä. Maksat ja maidit nautitaan ensisijaisesti lämpimänä ruisleivän päällä tai perunan kyytipoikana. Jos niitä on ylenmäärin, jäähdytetään ne jääkaapissa ja syödään parin päivän sisällä tai pakastetaan ne myöhemmin nautittavaksi.

***

4. FAMU FALSETISSA

YÖN KUNINGATAR

Marenki:
4 kananmunan valkuaista
3 dl. hienoa sokeria ( ei kidesokeria vaan hienoa sokeria )

Kakkupohja:
4 kananmunan keltuaista
2 dl. hienoa sokeria
7 rkl. maitoa
150 g. voita sulatettuna
3 dl. vehnäjauhoa
6 tl. leivinjauhetta
1 tl. vanilliinisokeria

Päälle:
50 g. mantelilastuja

Väliin:
3 dl vispikermaa
0,5 dl. kaakaolikööriä

Tee näin:
- Vuoraa pullapelti leivinpaperilla.
- Pane uuni kuumenemaan 175 asteiseksi.
- Vaahdota valkuaiset, lisää sokeri ja vatkaa vaahto jämäkäksi. Jätä hetkeksi odottamaan.
- Sulata voi. Vaahdota keltuaiset ja sokeri, lisää voisula, maito ja jauhot joihin leivinjauhe ja vanilliinisokeri on sekoitettu.
- Kaada taikina leivinpaperille.
- Levitä marenki varovaisesti taikinan päälle tasaisesti kautta koko kakun.
- Ripottele päälle mantelilastut.
- Paista kakkua noin 20 min. eli kunnes marenki saa kauniin värin.
- Kakku leviää uunissa itsestään, taikinaa ei tarvitse väkisin levittää koko pellin alalle.
- Anna kakun jäähtyä rauhassa.
- Vaahdota kerma ja mausta kaakaoliköörillä. ( appelsiinilikööri sopii myös kakun makuihin )
- Jaa kakkulevy kahtia ja levitä kermavaahto levyjen väliin.
EDIT.
Olisikohan oikeampi tapa sanoa: Puolita kakkulevy. Levitä kermavaahto toiselle puoliskolle ja nosta toinen puolikas sen päälle.


***


5. INAN IKKUNA

LOHISELJANKA

Näitä tarvitset:

Lohifileetä noin 400 g
Porkkanoita noin 4-5
Perunoita noin 4
Purjo
Salottisipuleita
Varsiselleriä
Pieni purkillinen kapriksia
Mustia oliiveja
Konjakkia noin 0.5 - 1 dl (hätätilassa sherrykin käy)
Tomaattisosetta noin pari rkl
(Kermaa noin 1 dl)
Oliivi- tai rypsiöljyä noin 1rkl
Suolaa tai kalaliemikuutio tai –fondia
Mustapippuria
Vettä vajaa litra

Tee näin:

Leikkaa salottisipulit, purjo ja perunat pieniksi paloiksi
Leikkaa porkkanat ohuiksi siivuiksi tai tikuiksi.
Kuullota salottisipuleita ja purjoa oliivi- tai rypsiöljyn kanssa mikrossa, noin 1 min. täydellä teholla
tai kuullota niitä pannulla – älä ruskista.

Lado edellä käsitellyt ainekset kattilaan, lisää vesi, suola tai liemikuutio, mustapippurit ja anna kiehua noin 15 -20 min.

Sillä aikaa
Leikkaa lohi nahattomiksi kuutioiksi, noin 2x2x2 cm
Pilko varsisellerit palasiksi ja puolita oliivit

Kun porkkanat ovat melkein pehmenneet, lisää lohipalat, konjakki (tai sherry), tomaattisose ja kerma kattilaan ja anna kiehua noin 10 min. Lisää lopuksi oliivit, kaprikset ja varsisellerit ja anna kiehahtaa vielä pari minuuttia.

Kerma ei ole välttämätön. Ilman kermaa saat kirkkaan kalakeiton (mutta kerman kera siitä saa kaksin verroin parempaa).

Tarjoa lisäkkeenä ruisleipää.


***

6. MM: LÄHTÖLASKENNAN JÄLKEEN

Thaimaalaista kuivattua lihaa suomalaisittain:
Naudan suikalelihaa
Thaimaalaista kalakastiketta
Thaimaalaista soijakastiketta (light soya)
Paistamiseen öljyä
Lihasuikaleet laitetaan kuivuriin. Kuivataan niin kauan, että suikaleiden ulkopuoli on jonkin verran kuivunut. Suikaleet laitetaan astiaan ja niiden päälle kaadetaan vähän sekä kala- että soijakastiketta. Sekoitetaan ja annetaan marinoitua muutama minuutti. Lihasuikaleet laitetaan takaisin kuivuriin ja kuivataan valmiiksi. Liha saa olla hieman sitkeää. Paistetaan hetki öljyssä (jos ehditään, ennen kuin kuivat suikaleet on syöty…). Syödään yön yli liotetun, höyrykattilassa pyyheliinan sisällä höyrytetyn sitkoriisin (sticky rice) ja maustekastikkeiden kanssa.



7. NANA: KASTANJETTI

KALAA, KALAA

Inarijärven taimen on mielestäni parasta halstarissa paistettuna. Ennen paistamista maustan kalan sellaisella merisuolamausteseoksella. Paistan kalaa hyvällä hiillostulella ensin nahkapuoli alaspäin ja sitten kun liha on enää vain hieman punaista, käännän halstarin, jotta lihakin vähän ruskistuu.

Siian minä savustan. Ilman sokeripalaa. Mutta jos en pysty savustamaan, niin tällainenkin resepti käy...

Ota neljä siikafilettä, laita ne uunivuokaan, mausta (meri)suolalla, mustapippurilla ja sitruunan mehulla.
Kaada vuokaan valkoviiniä 2dl ja 1-2dl vettä. Lisää kaksi tuoretta timjaminoksaa, tomaattilohkoja ja vihreitä oliiveja. Paista 200 asteisessa uunissa kunnes kala on kypsää eli 15-30min.
Kastiketta varten laita kattilaan 400g kirsikkatomaatteja halkaistuina, lisää desi vettä ja lämmitä. Lisää 1rkl sokeria, 1tl suolaa, mustapippuria ja ruukku hienonnettua basilikaa. Voit myös lisätä kapriksia, jos pidät niistä.
Lisukkeeksi käy peruna tai pasta.

Ahventa tai puna-ahventa voi laittaa monella tavalla. Tässä yksi suosikkireseptini eli puna-ahventa venäläisittäin.

Laita n.400g puna-ahventa pilkottuna uunivuokaan, mausta suolalla ja mustapippurilla.
Sekoita keskenään purkki smetanaa, 1dl kurkkusalaattia, hunajaa, valkosipulia ja mustapippuria. Lisää sekoitus kalapalojen päälle ja paista 225 asteisessa uunissa n.30min.
Lisukkeeksi ihan mitä vain tekee mieli! Olen käyttänyt tuota smetanakurkkusalaattisekoitusta ihan kylmänäkin kalan kanssa ja hyvää on.

Jos joku haluaa, niin voin laittaa myös erilaisen poronkäristysreseptin. Onnistuu aina ja on niiiiin hyvää.
Haluan! (Toim. huom.)

Kiitos! Pyyntö on otettu vastaan, tässä saapuu:

Laitoin sinne jo erinäisiä kalareseptejä ja tässä tulee vielä poronkäristyksen ohje kirjan toimituksen pyynnöstä...
Ne lukijat, jotka haluavat poronkäristyksensä perinteisenä versiona, voivat lopettaa lukemisen tähän. Ne, jotka haluavat kokeilla jotain uutta, voivat jatkaa lukemista...

PORONKÄRISTYS


-poron paistikäristystä n.200g/henkilö
-pekonia paketti/1kg poroa
-sipulia

-ruskista sipulisilppu ja pilkottu pekoni valurautapadassa
-lisää jäiset käristyslihat ja anna paistua kunnes sulamisnesteet ovat haihtuneet
-lisää punaviiniä niin, että lihat peittyvät ja anna kiehua kannen alla kokoon
-lisää lihaliemikuutio nesteenä, mustapippuria ja valkopippuria, tarvittaessa suolaa

Tee KASTIKE:

-5dl kermaa (per 1kg poroa) kattilaan ja vispaa siihen
-3rkl sinappia
-3rkl siirappia
-2rkl soijakastiketta
-1rkl karpalohyytelöä
-anna kiehahtaa ja suurusta 1rkl:lla vehnäjauhoja tai Maizenaa

Tee POTTUVOI eli perunamuusi,johon lisätään voita ja sipulia.

LOPUKSI
-kaada kastike laakealle vadille ja ripottele kastikkeen pinnalle hieman rosepippuria
-laita kastikkeen/vadin reunoille herkkukurkkua pieninä paloina
-kaada käristyslihat keskelle kastikkeen päälle
-kastikkeen voi myös tarjoilla erikseen

Ja sitten syömään! Tämä resepti onnistuu takuuvarmasti aina, kunhan liha on hyvää.

8. PAPPILAN MUMMO


MUSTIKKAPIIRAKKA

Meidän perhe ja ystävät pitävät mustikkapiirakasta, jossa on 100 grammaa laktoositonta margariinia (mikrossa n. 10 sekuntia pehmitetty) ja noin 1 dl sokeria sekoitettu, lisätään 2 tl vaniljasokeria, 1 tl leivinjauhetta ja 1,5 dl kauraryynejä seka 1,5 dl vehnäjauhoja, ssekoitetaan ja lisätään veilä noin 1/2 dl vettä, sekoitetaan ja taikina tasoitetaan pyoreään laidalliseen vuokaan (ettei mustikat kiehu uuniin. Pinalle noin 3/4 litraa mustikoita (saa olla jäisiä)sekä paalle hillosokeria ripotellaan. Paistetaan 225 asteessa 20-25 minuuttia uunin kunnon mukaan.


9. PELLON PIENTAREELLA

KYLMÄN ILLAN SEKAMETELISOPPA


Koska tähän ruokaan voi laittaa mitä vain, ei tämä ole varsinainen resepti vaan lähinnä listaus käyttämistäni perustarvikkeista. Tästä voi tehdä keiton tai padan tai kastikkeen tai mitä nyt mieleen tulee...

Ainekset (esimerkiksi):

- sipulia reilusti, valkosipulia, porkkanaa, paprikaa tai muita vihanneksi/juureksia (mieluiten kotimaista kauden lähiruokaa)
- herkkusieniä, kuivattuja suppilovahveroita tai muita sieniä
- purkillinen paseerattua tomaattia tai tomaattimurskaa, vettä, sitruunamehua
- auringonkukansiemeniä, seesaminsiemeniä, pellavansiemeniä, cashew-pähkinöitä, pinjansiemeniä
- oliiveja, pepperonia, kapriksia, jalapenoa, herkkukurkkua
- chilitahnaa, sitruunaruohotahnaa, inkivääritahnaa
- mustapippuria, pippurisekoitusta, intiaani- tai merisuolaa, tandoori masala -maustetta, kurkumaa
- tuoreita tai kuivattuja yrttejä, esim timjamia
- kylmäpuristettua luomurypsiöljyä tai oliiviöljyä
(- jos en olisi maidolle yliherkkä, tulisi mukaan jotain juustoa tai kermaa tms.)

- lisäksi esim. papuja, soijarouhetta, tofua, lihaa tai kalaa maun mukaan, riisiä, nuudeleita tms., hunajaa, viiniä...

* Pilko ensin tarvittavat ainekset valmiiksi, hitaasti ja rauhallisesti, hetkestä nauttien. Kuuntele hyvää musiikkia, himmennä valoja, laita kynttilät tai öljylamput päälle. Ota ehkä lasi viiniä.
* Kuullota kevyesti juurekset, vihannekset, sienet ja siemenet öljyssä isossa pannussa tai teflonkattilassa
* Lisää tomaattipurkki (tai tomaatteja) ja muut ainekset, sekoita
* Mausta maun mukaan, maista ja mausta taas
* Lisää tarvittaessa kuumaa vettä (vedenkeitin säästää aikaa ja sähköä)
* Saosta ruoka tarvittaessa esim. maissijauholla
* Lisää tuoreet yrtit juuri ennen ruoan nauttimista
* Nautitaan ruisnäkkileivän kera

***

10. LASTUN TYTTÄREN TERVEISET







klik, klik - niin ohjeet on luettavissa :)

EDIT: LISSEE HYVVEE TULLOO:

"Pidän itseäni hyvänä kokkina, sesonkisilakkani on arvostettu ihan ruokahaasteen voittajaksi. ;)
On minulla resepteille 'pyhitetty' sivukin, siellä saa käydä nuuhkimassa patojen ja pannujen sisältöä."


Tämä ohje kuuluu sarjaan "Helepolla hyvvää" tai "Kuopijolaista kurmeeta". Lisukkeet voi valita mielensä mukaan. Lindströmin tai vaikka Holopaisen jauhelihapihvit sopivat hyvin.

Kantarellimuhennos

1 l kantarelleja
1 sipuli
2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl ruokakermaa
2 dl vettä
hippunen suolaa, pippurisekoitusta myllystä

Hauduta paloitellut sienet omassa liemessään rasvan ja sipulisilpun kanssa, kunnes neste häviää ja seos ruskistuu kevyesti. Lisää vehnäjauhot, sekoita nopeasti, jotta ne eivät ruskistu. Lisää lopuksi ruokakerma ja vesi. Sekoita huolella, ettei muhennokseen jää paakkuja. Anna muhennoksen kiehahtaa ja hauduta sitä vielä noin kymmenisen minuuttia.




Rieska on myös helppo tehdä gluteenittomana, kuten minä sen teen, mutta myös tavallisena. Tattarista tulee hieno maku.




http://lh6.ggpht.com/_zKwA9aTIOkg/Svr9cE63-MI/AAAAAAAAAZM/QcGU4mLzsyc/rieska.JPG
Uunan tattaririeska

1 l vettä
(osa voi olla maitoa, piimää tai
soijamaitoa, kuten minulla)
1 tl suolaa
3 dl tattarihiutaleita
4 dl jauhoja (laatu oman valinnan mukaan,
minulla gluteenittomia karkeita)
2 rkl ruokaöljyä
2 kpl munia

Laita kuumaan veteen tattarihiutaleet pehmenemään vartiksi. Lisää sen jälkeen muut aineet, munat viimeksi. Taikinan tulee olla paksuhkoa, mutta kuitenkin helposti sekoitettavaa.
Kaada taikina kahdelle uunipellille ja tasoita. Paista noin puoli tuntia 250 asteisessa uunissa.
Jos käytät tavallisia jauhoja, rieska kypsenee nopeammin.
Ohuet, rapeat rieskapalat maistuvat keiton tai teen kanssa.


ANSKUN NUDE-JUUSTO-KEITTO
 

Ohje on alunperin pojan, ekaluokkalaisena keksimä. Vuosien kuluessa se on vähän muuttunut, mutta säilynyt yhtenä meidän perheen lempiarkiruoista. Helppo, nopea ja hyvän makuinen.

1l vettä
300-400g jauhelihaa tai kasvisversioon soijarouhetta
3-4 tomaattia
1 ruutu nuudelia
1/3 - 1/2 pakettia Koskenlaskijaa
1 pussi kasvissuikaleita
mausteita (meillä laitetaan mustapippuria, chiliä, yrttejä ja usein myös tomaattimurskaa)
suolaa tulee tarpeeksi Koskenlaskijasta.

Jauheliha paistetaan ja maustetaan voimakkaasti. Vesi kiehautetaan ja ensimmäiseksi lisätään kasvissuikaleet, sen jälkeen järjestyksessä Koskenlaskija, tomaatit paloiteltuina ja jauheliha. Nesteen määrä tarkistetaan, ja lisätään tarvittaessa, samoin mausteet. Ihan viimeiseksi, juuri ennen tarjoilua keittoon murskataan nuudeliruutu. Nuudeli menee pitkään keitettäessä äklön lötköksi, sen kanssa pitää olla nopea.


* * *

PANKIN TALKKARIT 
lahjoittavat bloggaajien herkkuihin lammaskeiton ja laiskan omenapiiraan, niiden lähteet (= Anna-Leena Härkösen keittokirja ja norjalainen laivakokki)  löytyvät heidän blogistaan. Kiitoksia!


LAMMASKEITTO
750 g perunoita
2 sipulia
5-6 porkkanaa
kilo lampaanlihaa (pyydä pari luuta mukaan)
400 g tomaattimurskaa
pullo halpaa punaviiniä
6 valkosipulinkynttä
2 tl valkopippuria
1 rkl (tai enemmän) suolaa
yrttimaustetta tai timjamia
basilikaa ja mustapippuria oman maun mukaan

Pane lihat uunivuokaan ja kaada päälle 2 dl punaviiniä ja 2 dl vettä. Lisää suola ja kypsennä lihaa samoin kuin karjalanpaistilihoja: ensin tunti 200 asteessa ja sitten nelisen tuntia 125 asteessa. Näin lammas pehmenee takuuvarmasti. Kun liha on ollut yhteensä viitisen tuntia uunissa, pilko perunat ja porkkanat, paista sipulisilppu öljyssä niin että se ruskistuu, ja pane kaikki juurekset kattilaan. Lisää tomaattimurska, valkosipulinkynnet, loppu suola ja muut mausteet. Kaada päälle loppu punaviinistä. Keitä ainekset kypsäksi miedolla lämmöllä eli kolmosella ainakin pari tuntia ja hämmennä välillä. Kaada uunissa kypsynyt liha nesteineen sekaan ja hauduta kaikessa rauhassa kakkosella niin, että keitto on varmasti valmista. Jos nestettä haihtuu liikaa hellalla tai uunissa, lisää vähän vettä, älä enää viiniä. Luojankiitos.


LAISKAN OMENAPIIRAS
4:lle
6-8 omenaa
1½-2 dl sokeria
1 rkl kanelia
1,5 dl vehnäjauhoja
100-200 g voita
Kuori omenat, leikkaa ohuiksi viipaleiksi kulhoon. Lisää kanelit ja ½ dl sokeria. Sekoita kunnolla ja nosta tunniksi vetäytymään kylmään. Kumoa omenat (melko laakeaan) vuokaan. Sekoita jauhot ja loput sokerit ja ripottele omenoiden päälle. Leikkaa voista ohuita siivuja juustohöylällä ja peitä vuoka niillä. Paista puoli tuntia 200 asteessa. Tarjoa vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.
VANILJAKASTIKE
4 dl maitoa
muna
1 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
Vaniljakastiketta varten sekoita kattilassa kylminä
keskenään maito, muna ja perunajauhot. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes se pulpahtaa. Ota kattila pois levyltä, jäähdytä ja mausta sokerilla ja vanilliinisokerilla. Tarjoa kastike haalean omenapaistoksen kanssa.
 




***


HARAKAN SIVUT

 Äitini maksalaatikon ohje:


Vaikka kukaan ei tästä laatikosta yhtä hyvää kuitenkaan saa, kuin äitini.
Mutta ite joka joulu sen teen, ja joka kerta pääsen lähemmäksi sitä makua, mikä oli äitini maksalaatikossa.
Ohje on tässä:

Riisipuuron aineet:
2 dl puuroriisiä
4 dl vettä
8 dl maitoa
50-100g voita

1 Sipuli (kuullotetaan voissa)
6 rkl siirappia
1/2 rkl suolaa
hieman valkopipp.
1/4 tl meiramia
1 dl rusinoita
100 g jauhettua possun maksaa.( välttämättä ei ihan näinkään paljon, ite olen vielä tätäkin määrää pienentänyt pikkasen.)
1 muna

Ensin tehdään riisipuuro.
Lisätään maitoa tarvittaessa, sen on oltava tosi löysää. Melkein kuin kerma.
Kaikki aineet lisätään.
Maun mukaan lisätään siirappia, jos tuntuu maku vielä kovin karvaalta.
Paist. 200 asteisessa uunissa n. 45 min- 1h. Uunista riippuen  







****


LASTU OSALLISTUI KALARUOKAKURSSILLE 23.2.2011:



KELTAINEN KALAKEITTO

2 l kalalientä tai vettä ja 4 kalaliemikuutiota
500 g ahven-, kuha-, tai haukifileitä
4-5 keskikokoista perunaa
2 keskikokoista porkkanaa
pieni pala lanttua
2 sipulia
2 tl öljyä
2 tl kurkumaa
1/2 tl inkivääriä
2 dl kermaa
(suolaa)

Kuori perunat, porkkanat ja lanttu ja kuutioi noin 1/2 cm:n kuutioiksi, silppua sipuli pieneksi.
Kuullota hetki öljyssä kasviksia kattilassa, lisää kalaliemi.
Keitä hiljaisella lämmöllä, kunnes kasvikset ovat melkein kypsiä.
Paloittele kala suupalan kokoisiksi paloiksi ja lisää keittoon kerma ja mausta kurkumalla, inkiväärillä ja tarvittaessa suolalla ja anna kiehahtaa.
Tarjoa lisäkkeenä leipää.

KAURALESEPALAT

24 kpl

5 dl vettä
50 g hiivaa
1/2 dl öljyä
1/2 dl siirappia
1 1/2 tl suolaa
3 dl kauraleseitä
9 dl hiivaleipäjauhoja

Pinnalle:
1/2 dl kauraleseitä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Lisää öljy, siirappi ja suola.
Sekoita joukkoon leseet ja jauhot.
Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille.
Ripottele päälle leseitä ja taputtele ne pintaan kiinni.
Leikkaa levy paloiksi.
Anna kohota peitettynä noin puoli tuntia.
Paista uunissa 200 asteessa 15-25 minuuttia.

KEVYT KALAMUREKE

400 g kalafileitä (haukea, kirjolohta)
1 tl suolaa
hiven valkopippuria
2-3 rkl margariinia
2 dl keitettyä ja jäähdytettyä maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 rkl perunajauhoja
2 munaa
roseepippuria
nippu tilliä

Kiehauta maito ja anna jäähtyä.
Voitele hyvin pitkänomainen kakkuvuoka tai pateevuoka.
Jaa kala pienemmiksi palasiksi.
Pane kaikki ainekset maitoa ja tilliä lukuunottamatta koneen kulhoon. Käynnistä kone ja lisää maito syöttösuppilon kautta.
Lisää tilli ilman varsia.
Anna koneen käydä kunnes seos on tasaisesti hienontunut.
Kaada taikina vuokaan.
Peitä se alumiinifoliolla.
Paista joko vesihauteessa (uuni 175 astetta) tai alhaisessa 125 asteen lämmössä noin tunnin verran.
Tarjoa tillillä maustetun katkarapukastikkeen kanssa:

KATKARAPUKASTIKE

3 rkl voita
1 rkl tomaattipyrettä
3 rkl vehnäjauhoja
4 dl kalalientä
1 dl kermaa
150 g katkarapuja

Sulata voi kasarissa ja lisää tomaattipyre ja kuullota hetki, lisää jauhot ja jatka kuullotusta, lisää kuumaa kalalientä vähän kerrassaan koko ajan sekoittaen. Anna hautua 10 minuuttia, lisää kerma ja katkaravut (ja hienonnettu tilli), kuumenna (älä keitä) ja tarjoa kalamurekkeen kera.

HAUKIPIHVIT

0,5 kg haukifileetä
2 kananmunaa
2 dl kuohukermaa
3 tl suolaa
0,5 ruukkua tilliä ja/tai ruohosipulia
pala purjoa
tuoretta rakuunaa tai timjamia

Sekoita kaikki ainekset keskenään tehosekoittimessa, lisää viimeiseksi kerma ohuena nauhana tehosekoittimen koko ajan käydessä. Muotoile taikinasta pihvejä. Kasta kädet välillä kylmässä vedessä. Paista pihvit molemmin puolin kypsiksi pannulla. Pihvit voi kypsentää myös uunissa tai kiehuvassa vedessä tai kasvisliemessä.

Vinkki: Voit maustaa pihvit myös muilla yrttimausteilla tai laittaa ripauksen chiliä pienen potkun antajaksi. Voit paistaa pihvit myös lettupannussa niin saat tasaisen pyöreitä ja pieniä pihvejä.

PAISTETUT JUUREKSET

2 porkkanaa
2 palsternakkaa
öljyä
suolaa ja pippuria
ruohosipulia

Leikkaa porkkanat ja palsternakat ohuiksi viipaleiksi. Kuullota ne kypsiksi oliiviöljyssä ja mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele hienonnetulla ruohosipulilla. Tarjoa haukipihvien kanssa.

KALAGRATIINI

n. 600 g kampelaa, siikaa tai muuta kalaa, esim. kuhaa
n. 100 g purjoa
0,5 tl rouhittua valko- tai mustapippuria
2 dl hyvää kalalientä
1 dl kuivaa valkoviiniä
1 rkl sitruunamehua

Kuorrutuskastike:
haudutusliemi (3 dl)
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl ruokakermaa
100 g sulatejuustoa (esim. yrtti)
1 tl kuivattua rakuunaa

Perunareunus:
4 dl perunasosetta
1 keltuainen
2 rkl voita tai margariinia
(ripaus muskottia)

Pinnalle: juustoraastetta

Leikkaa purjo ohuiksi viipaleiksi. Mausta kalafileet pippurilla. Jaa purjoviipaleet kalafileille ja taita fileet kahtia. Nosta voideltuun uunivuokaan. Kaada päälle kalaliemi ja viini. Peitä foliolla ja kypsennä n. 15 minuuttia 200 asteessa. Kaada liemi vuoasta kattilaan. Sekoita kerma ja vehnäjauhot sekaisin ja kaada seos kalaliemeen. Kuumenna sekoittaen ja keitä pari minuuttia. Lisää sulatejuusto nokareina ja sekoita, kunnes juusto on sulanut. Sekoita joukkoon rakuuna. Kaada kastike kalojen päälle vuokaan.

Sekoita kuuman perunasoseen joukkoon keltuainen sekä voi ja pursota se kalavuoan reunoille esim. ruusukkeina. Ripottele pinnalle juustoraaste ja gratinoi eli kuorruta 225 asteessa uunissa n. 10 minuuttia. Jos ruoka on kylmä eli valmistit sen jo edellisenä päivänä, kuorruta 200 asteessa 20 minuuttia, että ainekset lämpenevät kunnolla.

EEMELIN KALALEIVÄT

400 g kalafilettä
2 kananmunaa
1 tl suolaa
ripaus valkopippuria
1/2 tl valkosipulipulveria
1 pkt grahampaahtoleipää
50 g margariinia

Hienonna kala monitoimikoneessa. Lisää kananmuna ja mausteet. Pyöräytä massa tasaiseksi. Lado leipäviipaleet tiiviisti työlaudalle ja kaada kalamassa leipien päälle. Levitä lastalla tasaiseksi. Paista kalaleivät rasvassa pienissä erissä paistinpannulla, kalapuoli pannua vasten. Käännä leivät ja paahda leipäpuoli. Tarjoa salaatin kera.


VIHERSALAATTI

pieni pala jäävuorisalaattia silppuna
3 kevätsipulia varsineen silputtuna tai purjosilppua
5 tomaattia kuutioina
5 pientä kypsää perunaa kuutioina

Sekoita salaattiaineet kulhossa ja siirrä laakeaan tarjoiluastiaan. Laita jäähtymään jääkaappiin. Valmista kastike: kuori 1 avokado ja soseuta puolen sitruunan mehun kera sauvasekoittimella. Lisää ripaus valkopippuria ja 5 ruokalusikkaa kevytmajoneesia. Lusikoi kastike salaatin päälle.

KALASALAATTI

200 g perattua savukalaa (esim. savulohta)
1 dl pitkää riisiä raakana
1/2 kalaliemikuutiota
2 1/2 dl vettä
1 pss herne-maissi-paprikaa
pala tuoretta kurkkua
1 omena
tilliä

Kastike:
1 dl appelsiinimehua
1 rkl sitruunamehua
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1/2 dl öljyä

1. Keitä riisit kypsäksi kalaliemessä. Jäähdytä.
2. Paloittele kala, kuutioi kurkku ja omena. Sekoita ainekset (myös herne-maissi-paprika).
3. Sekoita kastikkeen aineet ja tarjoa erikseen tai kaada salaatin joukkoon.

MUIKKUPIHVIT

400 g isoja muikkuja
1 tl suolaa
1 tl kuivattua tilliä
1 tl roseepippuria
50 g voita
1 dl ruisjauhoja

Perkaa ja fileoi muikut. Sekoita mausteet. Lado puolet muikuista työlaudalle toisistaan erilleen nahkapuoli työlautaa vasten. Ripottele mausteet fileille. Lado loput muikut maustetun fileen päälle nahkapuoli ylöspäin. Leivitä muikkupihvit ruisjauhoissa. Laita pannulle nokare voita. Kun voi olla kullanruskeaa, laita kalapihvit paistumaan ja paista kypsiksi miedolla lämmöllä. Tarjoa tillimuusin kera.

LOHIPIIRAKKA

6-8 annosta

Taikina
150 g voita
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 prk (200 g) kermaviiliä

Täyte
1 dl puuroriisiä
2 1/2 dl vettä
1/2 kalaliemikuutiota
1/2 tl suolatonta sitruunapippuria
3 kovaksikeitettyä munaa
1 dl hienonnettua tilliä
200 g kevyesti tuoresuolattua kirjolohta tai kylmäsavukirjolohta

Sekoita pehmeään voihin jauho-leivinjauhoseos. Lisää kermaviili. Sekoita taikina tasaiseksi. Muotoile taikina suorakaiteen muotoiseksi ja kääri kelmuun. Anna kovettua jääkaapissa. Keitä riisejä 10 minuuttia kalaliemikuutiolla maustetussa vedessä. Mausta kypsä riisi sitruunapippurilla. Viipaloi munat ja kirjolohi. Jaa taikina kahteen osaan, jätä toinen osa hieman toista suuremmaksi. Kauli pienempi taikinanpala leivinpaperin päälle n. 30 x 15 cm:n kokoiseksi suorakaiteeksi. Levitä pohjalle jäähtynyt riisi, munaviipaleet, tillisilppu ja kalaviipaleet. Jätä n. 1 cm reunoista täyttämättä. Voitele reunat munalla. Kauli lopputaikina hieman pohjaa suuremmaksi suorakaiteeksi. Nosta taikina piirakan päälle. Tasoita reunat taikinapyörällä. Sulje reunat veteen kastetulla haarukalla painamalla. Koristele pinta halutessasi yli jääneillä taikinasuikaleilla. Voitele pinta munalla. Pistele haarukalla. Paista 225 asteessa uunin keskiosassa n. 20 minuuttia.

SITRUUNAKIISSELI

4-6 annosta

3 kananmunaa
3/4 dl sokeria
7 dl vettä
3 rkl perunajauhoja
(2 rkl sitruunankuoriraastetta)
1-2 dl sitruunamehua
(1-2 dl kuohukermaa)

Koristeeksi kermavaahtoa, strösseleitä, sitruunamelissan tai mintun lehtiä.

Riko kananmunat kattilaan ja vatkaa kevyesti sokerin kanssa sekaisin. Lisää vesi ja perunajauhot sekä halutessasi kuoriraaste (muista pestä sitruuna hyvin). Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos sakenee ja pulpahtaa pari kertaa. Nosta pois liedeltä, anna jäähtyä hiukan. Sekoita joukkoon sitruunamehua makusi mukaan. Lisää tarvittaessa sokeria. Jäähdytä kylmäksi. Vaahdota kerma kovaksi vaahdoksi ja sekoita kiisselin joukkoon, jos haluat kermaisen jälkiruoan. Voit halutessasi pursottaa kermasta vain nokareita koristeeksi. Ripottele pinnalle kuoriraastetta tai strösseleitä ja laita pieni vihreä lehtitupsu koristeeksi.

Vinkki: Painele leivinpaperia raastinraudan päällä ja raasta sitruuna sen läpi. Irrota paperi. Raaste on kaikki tallella käyttöä varten.