Ekologimme, tyttäremme, sai Ruotsissa varsinaisen palkinnon lisäksi kuninkaallisen omenan numero 24 luonnon eteen tekemästään työstä. Hän kävi noutamassa omenan suojassa säteilevän puun Lundista, tuli luoksemme, jätti omenan ja puun meille, saaren uudispuiden vaalijoille, ja lähtee tänään jälleen Australiaan, missä jatkaa työtään omalta osaltaan jotta ihmiset eivät menettäisi uskoaan että luonto on Luonto.
Hän puhuu myös kierrätyksen puolesta ja turhien ostosten välttämisen tärkeydestä. Kierrätyksen periaatteella haluan ojentaa lasin suojassa säilyvän puun eteenpäin. Iloksi. Toivoksi.
Lasi on hauras ja särkyy helposti mutta kun pidämme siitä hyvää huolta, puu kestää sen suojassa huomenna ja yli-. Minulle lasi symboloi ilmastoa.
Minä suojelen sinua, Luonto.
21 kommenttia:
Vau, upea. Myös omena mutta varsinkin syy sen luovuttamiseen.
Hienosti lasin suojassa oleva puu symbolisoi tärkeää asiaa - luonnonsuojelua.
Arvokas huomionosoitus meidän ihmisten hyväksi tehdystä työstä luonnon ehdoilla, luontoa säilyttäen.
Luonto on meidän - kaikkialla.
Kierrätys on hyvä asia. Samoin kohtuudessa pysyminen; ettei heitä pois käyttökelpoista ruokaa. Amerikassa matkaillessani olen kauhulla katsonut, miten ihmiset keräävät lautasen kukkuroilleen - eivätkä sitten syö siitä juuri mitään. Roskiin kaikki.
Yhtä älytöntä on tarkoitukseton matkailu: matkustetaan toiselle puolelle maailmaa tekemään samaa mitä kotona tai ei kerrassaan mitään: istumaan baarissa ja löhöämään altaalla. Oikealla tavalla toteutettu matkailu avartaa, mutta sen eteen pitää sitten nähdä vaivaa. Massaturismi on paljolti sitä, että täytyy matkustella kun toisetkin niin tekevät. Ympäristöä rasittava muoti. Halpalennot ovat muuttaneet tottumukset luonnon kannalta huonompaan suuntaan: ennen matkustettiin harvemmin, mutta pitemmäksi aikaa. Nyt lennähdetään ehkä vain viikonlopuksi mutta monta kertaa vuodessa.
Hieno asia tuo tyttäresi palkinto, lämpimät onnittelut!
Upea omena! Ja kuten Demetrius jo sanoi, myös se syy, miksi tyttäresi palkinnon sai. Ei ole vissiin omena kauas puusta pudonnut ;)
Kiitos kortin tuomasta ilosta ja toivosta!
Mikä upea lahja ja tapaaminen. Onkin ollut varmaan hienoa nähdä pitkästä aikaa. On teillä hieno tytär, saatte olla ylpeitä ja niin te olettekin tietty.
Kaunis lahja, huolella säilytätte, sen uskon.
Saitko hyviä neuvoja taloasiaan?
Hyvä asia ja kaunis palkinto, onnitteluni.
Kunpa oppisimme ajattelemaan ja toimimaan niin, että maapallo olisi hyvä paikka kaikille tuleville sukupolville, ihmisille, eläimille ja luonnolle.
Upea palkinto, onnittelut. Hieno myös luonnonsuojelun symbolina, ilmakehä yhtä helposti särkyvä kuin lasi, sitä on varjeltava.
Olen tullut kaukaa ja teen tutkimusta maan asukkaista. Näin tuolla virtuaalimaailmassa sanan luonnonystävä, siksi kiiruhdin tänne katsomaan, mistä on kysymys.
Suuri luonnonystävä onkin siis tyttärenne, mutta häntä on ehkä vaikea päästä haastattelemaan.
Haastattelin juuri aamulla yhtä herraa, mutta hän oli kovin kiireinen, emmekä oikein ymmärtäneet toisiamme.
Tästä bloginne nimestä tuli mieleen, että teillä täytyy olla joitain erikoistaitoja ja -ominaisuuksia, koska saari on ottanut teidät taigansa piiriin. Se on hyvin merkittävää. Tämä minun pitää kyllä kirjata tutkimuksiini.
Hyvää jatkoa teille, tämä on mielenkiintoinen ja hieno blogi.
Hieno omena, ja hieno saavutus tytölläsi!
Onnea äidille ja tytölle tietenkin myös!
On todella ihanaa, että tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa!!
Kunnioittaen lähetän onnea sinun tyttärellesi ja sinulle..
Hänen esimerkistään moni ihminen muuttaa suuntaansa kohti luontoa!!
Mahtavan hieno homma tuo tyttäresi palkinto. Kauniisti ja oivaltavasti toteutettu lasiteos - kuninkaallinenkin vielä. Onneksi olkoon! Ja sinulla on erinomainen syy olla ylpeä :)
Palkinto on kaunis. Saatu hyvästä työstä. Lapsistaan on lupa olla ylpeä.
Hieno palkinto, hieno tytär!
Lasinen, hauras ja herkkä kuin luonto.
Ihmeen kestävä kuitenkin.
Kaunis palkinto, kauniista työstä, kauniille ihmiselle!
Hienoa, ja kannustaa muitakin tekemään samaa työtä yhteisen hyvän eteen.
Tyttäresi työtä on arvostettu ja arvostetaan, osoituksena arvokas palkinto. Kaunis myös.
Ollaan luonnon asialla, niin sekin huomio meidät.
Tyttäresi on äärimmäisen tärkeällä asialla. Onnitteluni huomionosoituksesta niin äidille kuin tyttärellekin.
Demetrius,
valitsiko luonto tyttären vai tytär luonnon, en osaa sanoa, mutta sen tiedän, että luonto ja tytär ovat erottamattomat.
Kiitos sinulle.
arleena,
virtuaalimaailmassakin luonnonystävät vaistoavat toinen toisensa, olen havainnut.
Ruotsi teki hyvän päätöksen palkitsemalla tyttären: ja niin meille vanhemmille aukeni mahdollisuus halata häntä, pitkästä aikaa, kun hän piipahti Australiasta Ruotsin kautta meitä tervehtimään :).
Ina,
viisaita puhut, juuri noin.
Tytär on luopunut ajat sitten autostaan, ilmastosyistä, ja kannattaa aina ja kaikkialla joukkoliikennevälineitä - tai polkupyöräilyä tai omia jalkoja jos se on mahdollista. Lentämisen saastuttavista vaikutuksista hän kärsii koska luonto kärsii, mutta muuta matkustusmahdollisuutta ei ole, kun tutkimukset ja kongressit vievät ympäri maapallon, jatkuvasti. Massaturismista hän on samaa mieltä kuin sinä (ja minä). Einmal ist keinmal. Kerran olin Kanarialla, toista kertaa en mene.
Se mitä kerrot amerikkalaisista ruokatavoista, on roskaruokailua sananmukaisesti. Ei mene tasan 'elon laskuoppi'.
jl,
kiitos.
Olen onnellinen että tyttäreni tekee työtä luonnon ja tulevaisuuden hyväksi. Olen oppinut häneltä paljon.
Kaanon,
niin, iloa ja toivoa ei kannata pantata, niitä on hyvä pitää yllä.
uunas,
kiitos.
Kyllä, tytär on niin, niin rakas - kuin kaksi poikaammekin. Nyt on haikea mieli: hän on taas Australiassa, matka sinne on pitkä, mutta onneksi on mahdollisuus pitää yhteyttä eri tavoin.
Kyllä tyttäremme on mielipiteensä kotikandidaattien suhteen sanonut ja oikeassa on. Tuo ihana hirsitalo oli vailla naapureita ja liikenneyhteyksiä. 14 kilometriä kauppaan. Hän toivoo, että asuisimme bussipysäkin äärellä, koska auton käyttö ei ole ilmastolle hyväksi ja toisekseen meidän kolmella lapsella ei kenelläkään ole autoa.
Hirsitalo sijaitsee jyrkässä rinteessä ja olen mestarillinen kolhimaan itseäni. Juoksisin rantaan uimaan ikään kuin muka nuori ja ketterä olisin, ikäni unohtaen, pitkin jyrkkäpolkua ja siinä sitten taas oltaisiin, kaukana terveyskeskuksesta, jalka poikki. Olen pudonnut katolta, olen pudonnut remontissa tikkailta, olen kaatunut veneessä ja katkaissut kylkiluuni, olen kaatunut metsässä suoraan kasvoilleni ja halkaissut huuleni, olen keikkunut tuolilla ja lentänyt selälleni jne., ym, tms. En millään muista että olen vanha ja pitäisi olla jo arvokkaasti paikoillaan. Tai lentää henkisesti vain mutta mieluiten lattialla istuen. Korkeintaan sängyssä mielikuvitellen.
Simpukka,
kustantamossa työvuosinani ideoin kirjan Luonnonystävän pikkujättiläinen. Se taitaa yhä olla ilmestymättä. Olisi hyvä kun olisi olemassa ekologian aakkoset kansantajuisena laitoksena.
Paljon on sisäistetty luonnonsuojelun "aatetta", toimittukin sen eteen, mutta vielä enemmän on tekemättä.
Tyttäreni taivastelee tavarataivaita, ihmisten ostovimmaa ostaa aina vain uutta ja uutta. Kulutusta.
Toivotaan, että luonto on ja pysyy ja vaalijoita riittää.
sirokko,
minäkin näen tuon herkän lasin (on kuulema laboratoriolasia) ilmastona, ja jos se voi hyvin, voi puu hengittää. Tytär kertoi että noita lasiomenia on tehty tähän mennessä 24 kappaletta; Ruotsin kuningas sai yhden, tytär tämän, numero 24:n :). Ja nyt se on meillä kaikilla :).
utrius,
hyvänen aika, miten hauska tutustua uusiin kävijöihin saaren taigassa. Tervetuloa meidän kaikkien joukkoon. Kun tulet niin kaukaa, osaat varmaan nähdä hyvin ja kertoa meillä missä menemme vituralleen, missä tie vie eteenpäin ja luo turvallista ja hyvää tulevaisuutta itse kullekin.
Kiireiset herrat ovat aikansa vankeja. Ne pitäisi vapauttaa. Muutoin niiden kiire tarttuu ja jokainen höseltää minkä ehtii eikä ehdi sittenkään minnekään. Paitsi hullunmyllyyn.
Kiitos toivotuksesta. Hyvää jatkoa myös sinulle, tutkimusmatkailija :).
Harakka,
kiitos, kiitos :). Luonto on kiitollinen kun siitä pidetään huolta.
hanne,
aina kun katson tyttäreltä saamaamme lasiomenaa ja puuta sen sisällä, ajattelen luontoa ja mietin mitä valintoja voin tehdä, jotta luonto voisi sanoa: kiitos. Silloin tiedän myös että tytär on onnellinen. Hänen työnsä ei mene hukkaan. Ja hänen hyvä mielensä ja tutkimisen intohimonsa tekee minutkin onnelliseksi. Luonto ja tytär ovat yhtä.
Ruska,
kiitos sinulle.
Tytär kiiruhti tällä piipahduksellaan myös Lappiin. Sen kutsu on vahva. Lapista tulet sinäkin mieleeni. Ja erämaat, kanootti, oikea elämä :)
Famu falsetissa,
niin, kyllä lapsistaan saa olla iloinen ja onnellinen. On suloista nähdä se intohimo millä hän antautuu luonnontutkimukseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on hänen työnsä eräs perustavoite.
Mk,
kiitos.
Tyttäremme on oman tiensä kulkija. Emme me hänelle osanneet osoittaa sen kummemmin luonnon arvoja. Ainakaan ääneen valistaen. Ehkä sillä oli vaikutuksensa, että kaikki loma-ajat olemme viettäneet maaseudulla. Mutta jo pikkutytöstä lähtien hänen sydämensä täyttivät ensin linnut, sitten koko luonto ja sen hyvinvointi. Valitettavasti myös pahoinvointi. Sen karkottamiseksi hän tekee työtään.
Norppa, Noora,
kiitos.
Totta, hänen kauttaan me hänen vanhempansakin olemme oppineet paljon. Kuluu aikaa ennen kuin tärkeät asiat tiedostaa ja oma käytös muuttuu yhä enemmän ympäristöä, luontoa, vaalivaksi.
aimarii,
kiitos, luonnonystävä. Antaessaan saa. Luonto palkitsee luonnonsuojelijan.
Piri,
kiitos.
Mietin joskus, mikä tai kuka tyttäremme luonnonrakkauden herätti. Hän itse on pohtinut: lintukirjat jotka hän seitsemänvuotiaana joululahjaksi sai. Jotain syttyi kun hän niihin syventyi. Eikä se polte ole sammunut tähän päivään mennessä.
Tulin kysymään, mikä oli tyttärenne varsinainen palkinto, onko minulta mennyt sellainen ihan ohi tuolta jostain välistä?
Mutta kommentteja lukiessa heräsi uusia kysymyksiä, ja pelkään että unohdan kaikki ennen kuin ehdin kirjoittaa..
Eikö ole luonnonystävän pikkujättiläistä olemassa?
Sellainen pitäisi alkaa kiireen vilkkaa kyhäämään. Vaikka koottujen reseptien tapaan, jokaiselta jotain.
Minullakin oli idea "Kaiken kattava geologia" -teoksesta. Vakava puute ettei sellaista ole.
Ja kerrotko mitä on "Einmal ist keinmal"? Kerta riittää?
Todella hieno tunnustus tuo omena, muistuttaa joka päivä tärkeää asiaa.
Pankin talkkari,
teepä suunnitelma Kaiken kattavasta geologiasta ja tarjoa toteutusta kustantajalle :).
Sinun tapasi kirjoittaa geologiasta on juuri oikeanlainen. Sytytät lukijan kuin lukijan tiedonhalun: hänenkin joka ei tiedä geologiasta yhtikäs mitään.
Kustantamossa olisin toivonut "pikkujättiläissarjalle" monia temaattisia kokonaisuuksia kuten kansatieteestä, luonnonsuojelusta jne. Mainitsemasi Kaiken kattava geologia on loistoidea: ehdoton ns. suuren yleisön tiedonlähde - nimenomaan kun sinä toteuttaisit sen. Saat kivet 'heräämään eloon', kiinnostus syntyy ja halu saada tietää lisää kasvaa.
Tyttären varsinainen palkinto oli taulu, jonka hän kuljetti mukanaan Australiaan. Me puolestamme saimme lasiomenan, ihanan :).
Einmal ist keinmal. Kerrasta ei sakoteta :). Minulle tuo sanonta antaa mahdollisuuden korjata edes jossain määrin luomumetsänhoidolla se vahinko mitä saariluonnon monimuotoisuudelle tein: kaadatutin melkein aarniovaiheeseen tulleen puuston.
Ensi kesän hoivaamme saaressa taimeja, jotka pääosin nousevat itsestään. Saaressa puut kasvavat hyvin. Emme lannoita, mutta autamme niitä, etteivät ne tukehdu voimakkaaseen heinäkasvustoon.
Lähetä kommentti