Kuolevan egoistin kalpeilta, kuumilta huulilta kuultiin hänen lopullinen yhteenvetonsa menevästä elämästä: "Minä", hän sanoi.
***
Löysin tämän repaleiselle paperille kirjoitetun lauseen komeron kätköstä aloittaessani muuttosiivousta. Lienee jonkun kirjailijan käsikirjoituksesta. Puuttuuko jostain kirjasta tuo lause? Tulkoon yöstä päivänvaloon edes nyt, myöhässä ajoissa.
Mustaa ja valkoista
13 kommenttia:
Ompas täällä salaperäinen valo. Takana jonkun jalka, tai ainakin varpaat näkyy. Sinulle taitaa olla siinä tehtävä, aloita tuosta kirjan kirjoittaminen! :)
Hmm, ei taida olla Pekka Töpöhännästä eikä nyt tule muita kirjoja mieleen. Kuva on komea.
Egoisti oli hän loppuun saakka.
Yövalo näyttää kutsuvalta, minne lie tie johtaa.
Tiedän! Jokaisesta julkaistusta kirjasta puuttuu tuo lause! Haa, ne yrittivät aina ujuttaa sen vuoren kokoisen minä-sanan mukaan, mutta valpas kustannustoimittaja tulee ja aina viime hetkellä repäisee sen pois: ei, hyi! Egoistin sana ei elä lihaa kauemmin ;)
Mystinen valo. Kihara valo. Ehkä se on jonkun ei-egoistin kynttilä vakan alla...
Hei, mitä, mitä, yön pimeydessäkö siellä nyt pakataan, eikä mitään kerrota, minne mennään, mitä on löytynyt. Mistä nyt tämä salaperäisyys? Haluamme tietää KAIKEN. Joko etsintä on tuottanut tulosta? Ok, ei sinun tarvitse katua ja talon numeroa kertoa, saat olla ihan oma itsesi, mutta kerro sentään maalle vai kaupunkiin, vai saareen ensin.
Mielenkiintoinen valo, pimeyden keskellä..
Tuosta vois aloittaa kaiken alustaaa, tuosta lauseesta...
Jestas sentään, sitä mäkin ihmettelen, että minne nyt muutat?
Nyt täytyy edes pikkasen kertoa meille, mä halkean uteliaisuudesta!
Ja sen Minä, voisit kesäksi ottaa saarelle mukaasi ja jatkaa siittä, mihin joku on jäänyt!
Vau, miten mielenkiintoinen yö tuli päivänvaloon :D
Hieno löytö siivouksen lomassa. Voimia ja hyvää luottavaista mieltä muuttopuuhiin!
Muuttosiivous???
Yön salaperäinen valo!
Mistä tietää että on yö eikä pimeä kellari? Noh, peikko uskoo kyllä :)
Lastu, tule yöstä esiin päivänvaloon ja raota pikkuisen salaperäisyyden verhoa!
savisuti,
:) Hih, totta, tuo lause herättää monenlaisia ajatuksia. 'Minäkö egoisti' keikkuu tuumailun kärkipäässä.
Demetrius,
jännäksi tämä lause tulee myös siksi, että lapun toisella puolella on nuoren miehen kuva mutta en tiedä kenen.
Kiitos kuvakommentista. Otin sen Eiran sairaalan odotustilasta; odotin kutsua kaihileikkaukseen. Oli hiukka hämärät silmät silloin vaan nyt ne ovat muuttuneet kirkassilmiksi.
arleena,
egoisti piti linjansa viimeiseen hengenvetoon asti. Millaista on ollut elää egoistin läheisyydessä? Epäilen, ettei edes masokisti viihtyisi egoistin rinnalla.
Yövalo on otettu sairaalasta; ennen kaihleikkausta kameran säätimet olivat "yöasennossa".
Kutuharju,
olet ihka oikea selvänäkijä, nyt on romaanien salaisuuden paljastettu. Kuinka monta 'minää' mahtuu yhteen romaaniin - entä yhteen kirjailijaan. Minä vaan kysyn :D. Ei ole kustannustoimittajalla helppoa kiskoa paisuvaista minää käsiksestä irti, niin on lujasti kiinni kuin iilimato jalassa. Miten sen riuhdot, ettei 'minä' sitä huomaa? Mutta oveluus on toimittajan työkalu ja hyvässä lykyssä kirjailija paistattelee päivää ja kehuu, kuinka hyvin hän sekä kylvi tekstin että kitki rönsyt ja lopputulos on soljuva ja klassinen. Teoksen arvo kestää ja kestää eikä mikään mahti voi sitä estää :D
Uuna,
oi miten houkuttelevasti innostat kertomaan. Kerronhan minä, totta kai. Olen tosin viime päivät vain lajitellut tavaroita, siivoillut ja mies kuljettanut varastoon, sillä pian alkaa asunnon myynti. Tosin muutamme Kuopioon vasta kesäkuussa ja aluksi siellä väliaikaiseen kotiin, mutta siitä se Suuri Haave alkaa toteutua. Kirjoitan oman postauksen tästä :).
hanne,
loppu voi ollakin alku. Ja aina voimme oppia toinen toisiltamme - tai vaikka paperilapun sanomasta.
Harakka,
juu, kerron ihan varmasti muuttotouhuistamme. Olen ollut vain tämän viikon puhkipoikki, tavarat ihmettelevät, minne niitä kuljetetaan. Ja minä ihmettelen, miten jalat, kädet ja pää väsyvät. Ja voimat hupenevat... Kohta alkavat esittelyt ja pitäisi uskaltaa avata ovi ostajaehdokkaille. Kyllä tämä tästä :)
Ruska,
minä myös pysähdyin tämän lauseen ääreen. Piti oikein mennä peilin eteen katselemaan, kuka siellä kurkistaa :)
Kiitos toivotuksesta. Viimeksi kuusi vuotta sitten muutimme, nyt taas. Olemmeko kulkureita? Ei vaan nyt on mahdollisuus päästä "maaliin".
Kaanon,
niin, meneillään on muuttosiivous tai oikeastaan asunnon myyntiä varten tehtävä siivous. Komerot pursuavat, mikähän siinä on että aina niin käy vaikkei minua edes ostoksilla näy.
Isopeikko,
hyvä kysymys. Jospa se onkin kellari? Tai sittenkin yö? Tai jompikumpi. Tai ei kumpikaan? Turhautuuko lamppu päivänvalossa? Kun sen valo ei näy? Ihmeellistä miten yksi kysymys kimmoittaa lisää kysymyksiä. Voisiko koko elämä olla täynnä kysymysmerkkejä? Kumpia on enemmän, vastauksia vai kysymyksiä :).
Piri,
kiitos, tulen kyllä ;)
Lähetä kommentti