klik
Jorge Luis Borges
Hetkiä
Jos voisin elää elämäni uudelleen.
Siinä seuraavassa yrittäisin tehdä
enemmän virheitä.
En yrittäisi olla niin täydellinen,
ottaisin paljon rennommin.
Hulluttelisin paljon enemmän
… itse asiassa
ottaisin vain hyvin harvat asiat vakavasti.
Olisin vähemmän hygieeninen.
Siinä seuraavassa yrittäisin tehdä
enemmän virheitä.
En yrittäisi olla niin täydellinen,
ottaisin paljon rennommin.
Hulluttelisin paljon enemmän
… itse asiassa
ottaisin vain hyvin harvat asiat vakavasti.
Olisin vähemmän hygieeninen.
Ottaisin enemmän riskejä,
matkustelisin enemmän,
tarkkailisin enemmän auringonlaskuja,
kiipeäisin useammille vuorille,
uisin useammissa joissa,
menisin paikkoihin, joissa
en ole koskaan käynyt,
söisin enemmän jäätelöä
ja vähemmän papuja.
Ottaisin enemmän todellisia murheita
ja vähemmän kuviteltuja.
matkustelisin enemmän,
tarkkailisin enemmän auringonlaskuja,
kiipeäisin useammille vuorille,
uisin useammissa joissa,
menisin paikkoihin, joissa
en ole koskaan käynyt,
söisin enemmän jäätelöä
ja vähemmän papuja.
Ottaisin enemmän todellisia murheita
ja vähemmän kuviteltuja.
Olen ollut kovin
järkevä ja tuottelias
joka minuutti,
ei niin, etteikö minulla
olisi ollut myös ilon hetkiä.
järkevä ja tuottelias
joka minuutti,
ei niin, etteikö minulla
olisi ollut myös ilon hetkiä.
Mutta jos voisin palata taaksepäin,
yrittäisin löytää vain hyviä hetkiä.
yrittäisin löytää vain hyviä hetkiä.
Siltä varalta, että ette tiedä,
elämä koostuu juuri niistä,
ainoastaan hetkistä,
älä kadota tätä hetkeä.
elämä koostuu juuri niistä,
ainoastaan hetkistä,
älä kadota tätä hetkeä.
Olin ihminen, joka ei koskaan
mennyt minnekään
ilman kuumemittaria
sateenvarjoa
lämminvesipulloa
tai laskuvarjoa.
Jos voisin alkaa alusta,
matkustaisin paljon keveämmin.
mennyt minnekään
ilman kuumemittaria
sateenvarjoa
lämminvesipulloa
tai laskuvarjoa.
Jos voisin alkaa alusta,
matkustaisin paljon keveämmin.
Jos voisin alkaa alusta,
kävelisin avojaloin alkukeväästä
loppusyksyyn.
kävelisin avojaloin alkukeväästä
loppusyksyyn.
Matkustelisin enemmän
hevosrattailla,
tarkkailisin auringonnousuja,
leikkisin enemmän lasten kanssa.
… jos minulla olisi elämä edessäni.
hevosrattailla,
tarkkailisin auringonnousuja,
leikkisin enemmän lasten kanssa.
… jos minulla olisi elämä edessäni.
Mutta kuten näette,
olen 85-vuotias
olen 85-vuotias
ja tiedän kuolevani.
Runo on Jorge Luis Borgesin, mutta koen että yritän elää hänen "jossittelunsa" osin todeksi jo nyt - myös ihastuttavien bloggaajien kautta. Kiitos, Harakka ja Simpukka ja juuri Sinä, joka tätä luet. Naisen erehtymättömällä vaistolla tiedän, että olet ansainnut kiitokseni ja siksi ojennan Harakalta ja Simpukalta saamani tunnustuksen Sinulle, ole hyvä. Olen kiitollinen.
10 kommenttia:
Kiitos lastu!!
Tuo runo on niin ihana, olen myös törmännyt siihen aiemmin..
Onneks on aikaa jo nyt, ennenkuin olen 85.. miettiä elämääni ja hullutelle ja heittäytyä elämän syliin...
Pääsiäsien rauhaa ja iloa sinulle!!
Kiitos tästä viisaasta runosta.
Olkoon ohjenuoranani aina ja iankaikkisesti.
Voi kiitos sulle tästä niin ihanasta runosta!
Oli oikein oppimisruno hyvään elämään.
Vielä ehkä kerkiänkin jotain tehdä paremmin, kuin tähän asti.
Uskallusta saisin enemmän opetella ja hullutteluakin, ja onhan mulla vielä kyllä tosi paljon oppimista!
Kiitos!
Kiitos Lastu!
"Siltä varalta että ette tiedä
elämä koostuu juuri niistä,
ainoastaan hetkistä,
älä kadota tätä hetkeä."
Opettelen vielä..
Siinä oli hyviä neuvoja toinen toisensa perään. Jokaisen jos-sanan poimin ja tarkastelin ja huomasin syyllistyneeni moneen jossitteluun. Mutta vielä en ole liian vanha oppimaan. Olen oppinut nauttimaan ja ohittamaan monen murheen ja suoran tien. Nyt kierrän aina mutkan kautta :-)
Kiitos tästä ihanasta mutkasta ja lepopaikasta :-)
hanne,
puhuttelevat runot puhuttelevat aina, vuodesta – vuosikymmenestä – toiseen. Ne eivät sammu milloinkaan, sytyttävät aina vaan.
Kiitos samoin sinulle, kaunista ja hyvää pääsiäistä toivotan.
Ina,
;).
Ennakkoon ei kannata murehtia mitään. Eläkäämme. Hullutelkaamme. Niin kauan kuin on elämää on mahdollisuuksia – vaikka mihin. Ympäripyöreästi sanottu, mutta Borgesin runo konkretisoi ja kutsuu samaan mihin ystävättäreni silloin kun nuoria olimme (lunttaan hänen loruttelunsa muistoalbumistani):
aurinko jo lämmittää
ulkona on kevätsää,
murheet pois,
niin kuin ois...
kevätmielellä
ilo kielellä
Harakka,
mitähän hullunhauskaa keksisi;). Kuusen latvaan ei kannata kiivetä, mutta jospa suunnittelisi pääsiäiseen semmoista mitä ei ole tehnyt koskaan. Kuperkeikkoja kevätnurmella (tai hangella).
Kaanon,
kiitos.
Hetki. Siinä on kaikki. Valo syttyy. Hetken arvo näkyy.
Uuna,
opettelua itsellänikin. Aika ajoin mieli yhä meinaa tummua kuin taivas ollessaan ”sillä tuulella”, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä kevyemmin itsensä elämään istuttaa. Ja aurinko pääsee taas paistamaan. Oppii ottamaan todeksi sanonnan: ei haittaa vaikka vähän haittaa. Raikkaissa tuulissa, auringonpaisteessa, matka taittuu.
Jostain syystä aloin miettiä millaisessa onnittelu- tai muistelukortissa tällaista voisi käyttää.
Sellaista, joka täyttää 25, en uskaltaisi hullutteluun kehottaa, mutta en myöskään adressiinkaan kehtaisi tällaista värssyä kirjoittaa.
Mutta kaikelle on aikansa.. siksi otan tämä muistiin, tämä oli ihana. Kaikesta jossittelusta huolimatta ü
Pankin talkkari,
nytpä tulikin taas - sinulla on inspiroiva vaikutus - mieleen kirjaidea: hirtehishuumorin pikkujättiläinen (työnimellä). Tämä runo sopisi vallan mainiosti johonkin adressiin :D... ja loihtisit tästä lähtökohdasta hervottoman mustan huumorin pakinan tuohon hirtehishuumoin "kultaiseen kirjaan". Saattaisipa hyvinnii mennä kaupaksi :D.
Hirtehishuumoripitoinen värssykirja olisi ihan yhtä paikallaan kuin sellainen perinteinenkin, ja varmasti sille löytyisi ottajansa.
Värssyjen pikkujättiläinen voisi tietenkin pitää sisällään kaikki eri nyanssit..
Pikkujättiläisten sarja senkun kasvaa ü
pankin talkkari,
oijoi kun olisin vielä töissä kustantamossa, nappaisin sinut heti kirjan eikun kirjojen tekijäksi. (Toimin taannoin myös ideapäällikkönä ja etsin kollegojen kanssa uusia kirjaideoita ja kykyjä.) Nyt esitän vienonkainon toiveen (vaikka joudut itse lähestymään kirjaideallasi / käsikirjoituksellasi kustantamoja): ryhdypä pikkuhiljaa kirjoittamaan, siitä se lähtee. Geologiaa, huumoria, kansansadut uusiksi, kyllä sinulta syntyy ties kuinka monta eriaiheista pikkujättiläistä.
Kansatieteen pikkujättiläistä esitin myös, muttei ehtinyt toteutua ja sitten olinkin jo eläkkeellä. Toisaalta nyt kaikki kirjaideat on istutettava vertailumielessä netin tarjomaan aineistoon. Silti kirja, ehyt esitys, puoltaa yhä paikkaansa.
Lähetä kommentti