...jottei jano pääse yllättämään 1937 eivätkä muistot karkaamaan 1954:
Serkkuni sai vuonna 1954 laatikkokameran, samanlaisen kuin omani. Otimme yhtä aikaa toinen toisistamme - ja ennen kaikkea tuliteräuusista kameroistamme - kuvan. Tässä otokseni hänestä ja hänen uusista silmistään millä katsella elämää. Naps, naps, yhtä aikaa ja yhtä jännittyneinä painoimme nappulaa. Onni on. Kuvata. Ikuistaa.
18 kommenttia:
Kauniita esineitä vuosikymmenien takaa.
Ja iloisia ihmisiä, olisiko juhlat menossa?
Voi, että, miten nostalgiset kuvat. Kuvien otosta on vierähtänyt aikaa.
Yläkuvassa on iso tiinu, mutta mitä ihmettä naiset puuhaavat?
Teillä oli kamerat jo vuonna 1954! Eipä ihme, kun sinulta aina löytyy näitä upeita vanhoja kuvia.
Ihania nostalgisia kuvia...
kaikki nuo vaatteet, hiukset...
ihastuttavat!!
Voi juku, minulla oli samanlainen. Muistan jopa mitä kuvia sillä otin. Lelleä (mäyräkoiraa) kuvasin ainakin.
Mahtoi olla jännää odotella noita "yhteisotoksia" saapuvaksi kehityksestä. Hieno myös tuon yläkuvan tunnelma.
Mahtoi olla jännää odotella noita "yhteisotoksia" saapuvaksi kehityksestä. Hieno myös tuon yläkuvan tunnelma.
Voi että nämä vanhat kuvat vain ovat hienoja! Täynnä taikaa ja viattomuutta, hetkessä elämistä. Jotenkin ennen kaikki oli yksinkertaisempaa - vai oliko?
Muistoja täynnä nuo vanhat kuvat. Niitä eilen kurkisteltiin serkkujen kanassa oikein ajan kanssa. Mukavaa oli. ks pappilan mummon blogia.
Tuo kamera on ollut varmasti hieno silloin joskus ja nyt vasta onkin ^^. Onko vielä tallella?
Ihania kuvia, kiva kun on säilynyt, ne on aarteita.
Menneen ajan romantiikkaa, siksihän tätä nyt voi nimittää. Naiset kaivolla, menneen ajan kaunis muisto.
Kamera oli myös tuohon aikaan kova juttu, niitä ei jokaisella ollutkaan ei edes joka taloudessa.
Hyviä muistikuvia :)
Tutkailin ylempää kuvaa pitkään. Kiinostaisi kovin tietää mitä siinä puuhaillaan. Tädilläni oli tuollainen laatikkokamera. Ihmeellinen kapistus. Sillä otetut kuvat olivat aarteita kerrassan.
Ensin tuli yläkuvasta mieleen kaivolla olo, mutta onko se kaivo.. nuin lähellä taloa? Ja millä sitä vettä haetaan, (joukolla ja tiinulla :))
Voisi olla myös taikinajuurta jaossa :D
Söpö kuva serkusta. Hän näyttää kivalta ystävältä.
Ihan niinkuin nämä kauniit kuvat tulisivat eläviksi sinun sanojesi siivillä.
Taru,
kiitos. Vanha sukukuva herättää kysymyksiä myös minulla. Mitä ihmettä siinä ollaan puuhaamassa. Äitini on kuvassa oikealla.
aimarii,
niin, mitähän naiset naureskelevat. Yhdellä olen näkevinäni paloruiskuntapaisen kädessään mutta tokko lieneekään.
Alempi kuva: kuvassa olevan serkkuni, kasvinkumppanini, isä oli innokas valokuvaaja ja istutti kuvauskärpäsen niin lapsiinsa kuin lastensa serkkuihin. Siinä vanavedessä pääsin lillumaan ja kokeilemaan miltä tuntuu painaa laatikkokameran nappia.
hanne,
olisipa kiva jos essumuoti tulisi takaisin. Kuka aloittaisi ;).
Ennen ei naisilla pitkiä housuja nähty, leninki oli päällä niin maalla kuin kaupungissa. Tai oliko sittenkin pitkillä housuilla käyttöä (ja se sallittiin) maataloustöissä. En tiedä. -Nämä naiset ovat mekkosillaan toimissaan.
Ina,
hip hei, sinulla samanlainen kamera, miten hauska yhteinen muisto – taas ;). Oletko skannannut talteen laatikkokameralla ottamasi kuvat Lellestä jne. Minulla vanhojen valokuvien siirtäminen sähköiseksi on yhä kesken.
risulintu,
sanopa muuta. Muistan kuin eilisen sen kihelmöivän tunteen kun avasin valokuvaamon oven, ojensin rahan Tuttu Jänikselle (valokuvausliikkeen omistajalla oli hauska nimi) ja sain kuoren, missä oli 12 kuvaa ja negatiivit. Teki heti mieli avata kuori ja katsoa kuvat mutta yleensä maltoin kotiin asti ennen kuin kaikessa rauhassa tutkin saaliin.
Pellon pientareella,
niin, oliko kaikki ennen yksinkertaisempaa? Varmaan. Toisaalta itse esim. olin täysin tietämätön naiseksi kasvamisen ”lainalaisuuksista” kun kukaan ei valistanut. Varsinainen tynnyrissä kasvanut tyttö. –Mutta muuten nykyelämän tarjoama valintojen runsaus minua pyörryttää. Ilmankos käväisen ruokakaupoissakin (saati tavarataloissa) nopsaan ja pyörrän äkkiä maitoni ja leipäni ja muutaman muun välttämättömyyden ostettuani kotiin.
pappilan mummo,
kiitos kutsusta, käväisinkin pappilan mummon blogissa. Sielläkin on mietitty vanhojen valokuvien äärellä: kuka, mitä, miksi. –Ylimmässä kuvassa on muuten rouva Eeva Ahtisaaren äiti. Arvaa kuka heistä, onko näköä ;)
tuuluska,
tuo laatikkokamera on lähtemättömästi mielessäni mutta valitettavasti ei enää tallessa. ”Laatikon” jälkeen sain kameran, jota Onni-setä kutsui ”jalalla poljettavaksi” ja nauroi niin kun kuvia otin.
Harakka,
kiitos. Totta, vanhat valokuvat ovat aarteita. Elämäntarinakurssilla kehotettiin: on syytä kirjoittaa jokaisen kuvan yhteyteen lyhyt tietoisku, mieluiten valokuvatarina, jotta jälkipolvet tietävät vähintäänkin keitä kuvassa on ja missä kuva on otettu.
arleena,
;) voi kun saisi hypätä mukaan kuvaan, niin tietäisin mitä ihmettä he tekevät, miksi palju on tuotu pihalle, miksi Ainalla (josta kuulin paljon tarinoita mutta hän kuoli ennen kuin synnyin) on paloruisku kädessä, onko sankoon porattu reikä josta vesi pulppuaa... Hauskaa heillä ainakin näyttää olevan. Ei näy pilvien varjoja ilmeissä.
isopeikko,
kuvia ja muistikuvia, elämäntarinoiden perusruokaa ;)
Famu falsetissa,
kiva kuulla että kuva pisti sinutkin tutkimusmatkalle. Eräs tätimme kuoli taannoin mikä on surullista sinänsä - mutta myös se että hänen tarinansa eletystä ja koetusta jäivät kesken. Nyt ei ole enää ihmisiä joilta kyselisi kuvien taustoja.
Kutuharju,
kuvassa on kylän perällä sijaitseva talo, jota ylläpiti sisarussarja, joista yksi oli mummini. Hän tosin asui kaupungissa, mutta hänen vanhin siskonsa toimitti sekä emännän että isännän virkaa. Vasemmalla oleva nainen on äitini. Iloisella tuulella ;). Mutta miksi he ovat tiinun kantaneet pihalle, mene tiedä. Tiedätkö sinä ;).
AnniKainen,
tervetuloa saaren taigaan ;). Kiitos kauniista sanoistasi.
Mainiot kuvat. Ja on teillä tytöillä ollut juhlaa hienojen kameroiden kanssa. Samanlaisetkin vielä kaveruksilla :)
Ruska,
kuvan tyttö on samana vuonna syntynyt serkkuni, minua kaksi kuukautta nuorempi. Kasvoimme samassa pihapiirissä kuin siskokset.
Lähetä kommentti